Niin viikkohan siitä on, kun Peggy muutti perheeeen. Ihan kun eilen oisin hakenu typsyn kottiin... Tai toisaalta tuntuu kuin olis tyttö ollu aina meillä. =)
Harmittaa suuresti, että kamera ei enää toimi. Olisin tahtonu ottaa kuvia ihan joka päivä.... =/ Tuntuu, että Peki kasvaa ihan silmissä. Ja kyllä se syökin... Kun huomaa, että laitan sille ruokaa niin alkaa hirmunen huuto, jos on jo sattunut heräämään... =D