Niin, minä siis eilen vietin erittäin rattoisan illan kaveriporukalla juhlistaen riksuttimen syntymäpäivää :) Miulla ja Karolla taisi ottaa erityisen vaikeasti... Milloinkohan olen nauranut noin paljon viimeksi..? Riparilla??
Ensiviikolla on sitten riparinmuisteluilta.. Odotan sitä lievästi sanottuna kauhulla. Miten ihmeesä selviän sieltä hengissä, kun kuitenkin J: ja H:n jutut on taas niin älyttömiä, että päädyn nauramaan enemmän kuin laki sallii ja unohdan siinä samalla hengittää? ;D
Odotan muutenkin vähän kauhulla ensiviikkoa.. Mitähän siitäkin taas tulee? Tavallaan toivoisin sen kuluvan nopeasti ja kuitenkin toivoisin sen kestävän niiiin kauan kuin mahdollista. Mietin, mitä tehdä yhdelle asialle, mutta en oikein tiedä vielä, kun on vähän suuntakin vielä hukassa. Mutta kyllä se elämä tästä kirkastuu!!
Äiti antoi miulle aivan ihanan paperin, joka sisälsi sellaista tekstiä, joka kolahti omalla kohdalla todella kovasti. Se kertoi siitä, että elämä on täynnä riskejä. Elämä on vaarallista. Elämä on pelottavaa. Mutta lisäksi elämä on käsittämättömän tylsää, jos ei koskaan ota riskiä rakastua, muuttaa elämää, kiintyä ihmisiin tai kokeilla jotain uutta. Niin se vain menee.
Minä ainakin aion ottaa elämässäni riskejä!