IRC-Galleria

Se on syksy. Lokakuu jo. Kesästä on jo niin kauan. Silti viimesyksy on tuoreessa muistissa. Ainakin hyvät ja ihanat ja suloiset ja hauskat asiat. Ei niinkään kurjat, ikävät ja masentavat. Aika kultaa muistot. Mutta ei kaikkia muistoja. Jotkut muistot pysyy mielessä sellaisina kuin ne oli. Jotkut muistot taas tuntuvat ennemminkin unelta kuin todelta.

Siellä on sumua ja kosteaa. Jotenkin oudon rauhallinen olo. Ei kuitenkaan tunnu miltään. Tavallaan ulkona on aivan hirvee sää, mutta kuitenkin nautin syksystä. Syksyssä on niin paljon kaikenlaista. Sieltä löytyy aina jotain jokaiseen mielialaan. Syksyllä voi joko hautautua lehtien alle murehtimaan menneitä, nykyisiä ja tulevia tai hyppiä lehtikasoihin ja lätäköihin. Se on kivaa ja piristävää. Ihanaa syksyssä on, kun menee nukkumaan ja sade ropisee kattoon. Se on ihanan tyynyttävää ja unettavaa. Aurinkoisen, raikkaan kirpeät syysaamut on myös aivan ihania. Ne virkistää mieltä.

Sääli vain, että tällä viikolla ei saa nautti syyssäästä. Nytkin pitäisi olla laskeskelmassa matikkaa. Kysynpä vain, että miksi ihmeessä mie otin pitkän matikan... Tai enpä kysykään, kun en laittanut kysymysmerkkiä. Ehkä toi oli retorinen kysymys ilman kysymysmerkkiä.