IRC-Galleria

I don't want my freedom, there's no need for it, with a broken heart.

Äh yh. Tajusinpa, nerokas poika kun olen, että tunnenpä itteni harrrrrvinaisen päräyttävän epäonnistuneeks.

Kaiken ryssin! Paskat paperit työhön jota tuskin koskaan tulen tekemään: Check! Tulossa ovat!
Suurin osa ihmissuhteista: Check! Hyvin on kustu! Liikaa olen energiaa ja rakkautta laittanut vääriin ihmisiin ja olen polttanu itteni ja uskoni loppuun, ettei sitten ole riittänyt sitä rakkautta ihmisiin jotka sen ois ansainnu.
Piirtäminen, tuo lunastukseni olemassa oloon: CHECK! Kustu on, kaikki mitä piirrän tuntuu epäonnistuvan, olevan typerää, tai muuten vaan tylsää.
Ja Ripirii: Check! Ongelmakoiran ainekset ole mihinkään kadonnu, ja koska oma itseluottamus on nolla lukemissa, niin ei tää johtajan asemassa toimiminen ihan luonnostaan tule, ejejejei. Ja sitten turhaudutaan, Koira ja minä molemmat. Ja koirahan se pitikin isolla kirjottaa, ei kirjottaminenkaan enää onnistu! (Ei kun oikeesti, en osaa enää kirjottakkaan mitään kunnollista tekstiä.)

.... :I

En tiedä mitä tekisin itteni kans. Pitäs vaan antaa anteeksi itelleen mut en jotenkin osaa just nyt edellämainituista syistä.
Että anteeks kun olen olemassa, ja etenkin tässä kunnossa, mut tota... Ei miulla kyl oikee puolustuksei ole just nyt, paitsi että, voisin kai tottakai sanoo oon vaan mitä maalima on miusta tehny, mut sitten toisaalta taas, mitä jos oisin vaan ollu/olisin vahvempi, osaisin kääntyy ajoissa jonkun puoleen, tai..
Jotai.
Eihän minuu kukaan todellakaan pakota tällanen olemaan mutta... Väsyttää.

Nii että moi, oon vaan tällanen eksyny idiootti .__.
Viu.