Pelottavinta melkein ikinä on iskee candien piuha koneeseen, ja sitten kuurona laulaa mukana, kun ovellekkaan ei näy.
Nään niin sieluni silmin miten Siina seurueineen on tos miun selän takana ja mie tunteella JA UPEELLA ÄÄNELLÄNI vedän jotain We are the championsia, tai parempaa, Bohemian Rhapsodyä. Ähähähä.
Luin muuten (hävyttömän ohkasen) Nana 20n eilen. It made me sad, very sad. Ja Takumi on edelleen ihana, ja tajusin taas kerran samankaltasuuksia meist. <_< Ja Yuri on ihaana kans <3
Ja ynf. Pitäsi siivoamahan koht täst ruveta. Siirsin blondaustakin huomiselle et kerkeen tehä kaiken. Ymmyrryrr. Mut voisinpa väittää huomen olevani aika perusteellisen platina, äähähää!
PS-