Jäi paljon kauniita sanoja
Jäi paljon rumempia tekoja
Sun äänellä jäi soimaan uhkaus siitä että yksin en selviä
Jäi paljon, jäi kaikkea hyvää
Se ruma tekee siitä vähemmän näkyvää
Ehkä kuolen ikävään, mutten kuole siihen että tähän jään
Alan ymmärtää
Pian meistä aika jättää ja että mä oon vapaa kun rakkaus häviää
Nyt eteeni nään
On onnen kyyneleitä
Siitä ettei sanat peitä
Että teot teki kipeää
Alan ymmärtää
Rakkaus meidät jättää
Avojaloin se pistää mut kävelemään sateeseen
Sieltä mut turvaan löytää ja paljaat jalkani taas kengittää
Nyt saatan sut sydämestä pois viiltää
Rakkaus vuoriakin siirtää
Sun äänellä jäi soimaan lauseita siitä kuinka meistä minä en osaa rakastaa
Jos rakkaus ei pelkää se sanoo suoraan ja lähtee yön selkään
Ei se jää sun nuoraan
Kumpikohan tässä meistä ei osaa rakastaa
Onnen kyyneleet virtaa sillä joka on vapaa
Alan ymmärtää
Pian meistä aika jättää ja että mä oon vapaa kun rakkaus häviää
Se mitä sä teit ne oli kyyn eleitä
Sydämessä käärmeitä
Ei niitä mikään peitä
(Tää biisi kuvaa tätä mun elämän käännekohtaa. Monessakin mielessä, näin 26 tikin jälkeen.)