Jotenki sitä vaan kaipaa takaisin synnyin seuduilleen missä on viettäny koko lapsuutensa..ei niitä maisemia,metsii ja kavereita voi unohtaa koskaan..oon päättäny et viel joskus kai palaan takaisin synnyin seudulleni joensuuhun asumaan..sekin on vaan haave ja kuuluu tulevaisuuteen..ja ehkäpä niin vielä jokin päivä käy et palaan joensuuhun takaisin asumaan. Itse löydän sen sielun rauhan jossakin korpilammella kalassa istuskellessa kun hermot leppyy ja aa unohtaa kaiken kiireen ja hälinän mitä arki muuten tuo..