IRC-Galleria

Näin tänä aamuna unta mis jo kymmenen ihmistä oli saanu zombi tartunnan, kauhuhan siitä syntyi ja kaikki lähti liikkumaa mahollisimman nopeesti karkuu zombiepidemiaa, noh sit pöllin paloasemalt palokuoplavolkkarin gta tyylii ja lähin kaahaa aivan saatanan kovaa lähinnä siks et vihdoin pääsin ajaa autoa ja kerran ku autoo pääsee ajaa on sit kaasuu painettava kaikel voimal, ohittelin myös pienist raoist kaahaavii rekkoja sit mälläsin sen kaaran johki ja jatkoin matkaa jalan etsien jotai aseistusta, sit ku olin löytäny muovipesarin ja keilan, yhes mestas oli salkkari Monica ja kysyin sitä mukaa matkaani, mut ei se halunnu lähtee sit suutelimme kohtalokkaan hempeästi ja kysyin onko hän zombi, hän vitsikkäästi vastasi et kyllä oon ja hymyili kauniisti, olin varuillani sen suhteen et jos se onki tsombi on hirveetä saada tartunta, sit sanoin jotain kuolemakaan ei meitä erota, elämme ikuisesti kuolemassa tai jotai sen tyylistä zombiromanttista ja sit lähin pois. Varuillani vaarasta hyppäsin ovesta ulos ja tein Nikke Knakkerton tuplalyönnin muovipesaril ja keilal huutaen PASKAT KAKSOSET ku aattelin et molemmil puolil on zombeja, mut ei ollu sit joku kioskin äijä huus et tulkaa tänne tarjoon teille limonaadia, sit taisin herätä, taisin kyl miettii et iha kaunis ajatus mut kuka juo limonadia jos tsombeja saattaa vilistä ties missä...