IRC-Galleria

Ääh... Jotenkin tosi inhottavaa, kun minulla ei ole yhtään kaveria, jonka kanssa hihkuttaa ja jutella Janiizu Jimushon pojista. Kun osa kavereistani ei kuuntele japanilaista musiikkia ollenkaan, ja ne jotka kuuntelevat, ovat J-rockin puolesta, kun taas itse olen viimeisen noin vuoden ajan ollut enemmänkin suuntautunut poppiin.. (;_;)

Aloitin aikoinani j-rockilla, ja aikamoisen liudan bändejä tiedänkin, ja olen kuunnellut, ja toki edelleenkin joitakin kuuntelenkin, mutta palasin takaisin peruselementtiini - siis happy bouncy Saziksi, joka kuuntelee mielellään happy bouncy -musiikkia. ヘ(^_^ヘ)(ノ^_^)ノ

Sitten nettimaailmassakin olen hirmu ujo, enkä uskalla mennä esim. täällä Galleriassakaan minnekään yhteisöihinkään kirjoittelemaan.. Mikä kierre! (>_<)

Puran sitten turhautumiani/tunteitani/hihkutustani tähän päiväkirjaan. LoooL... (^^);;;



Hahaa~~. Muistan silloin muutama vuosi sitten, kun aloin kuunnella j-musiikkia, kokeneeni sen jokaiselle nuorelle tulevan rankkisvaiheen. Eli pukeuduin mustiin, käytin ketjuja ja niittikoruja, sekä! tupeerasin hiuksiani. xD Huomatkaa! Olin paljon aikaani edellä, koska siitä on nyt kolmisen vuotta, ja viime vuonnahan tulivat muotiin niin tupeeratut hiukset kuin rocktyylikin.

Minulla tätä vaihetta kesti tuolloin noin vuoden verran, kunnes löysin lolitat ja gyarut. Aivan! Olen minäkin joskus ollut yamanba. xD Enää en yamanbatyylistä niin kauheasti perusta.. enintään ganguro. (●＞ｖ＜●） Mutta kyllä gyarut ovat edelleen lähellä sydäntä. Suomalaisten tulee kuitenkin pitää mielessä, että pissisten ja gyarujen välilla on eroa, ja valitettavasti melko usein kotimaiset gyarut ovat lähinnä perusteinejä. (-__-);;

Sitten dekoratyylin kautta aloin kuunnella paljon taas poppia ja konemusiikkia - yleistän nyt sanalla konemusiikki, koska kuuntelen monia eri tyylejä dancesta tranceen (huomioikaa, että vieläpä näillä esim. trancella ja dancella on omat alalajinsa, kuten melodic trance tai eurodance [suosittua Japanissa]).

Olenhan sentään 90-luvun lapsi, kasvanut konemusiikin ja popin aikakaudella. (Spice Girls! ^_^v)

Kaverini sitten yläasteella ja lukiossa kaikki kuuntelivat raskasta musiikkia, ja vasta lukion kakkosella aloin minäkin kuunnella raskaampaa muzakkia, kun tuli se rebelvaihe. XD

Mutta kyllä on ollut ihanaa palata popin ja muun sellaisen pariin, kun se kuitenkin omimmalta tuntuu. Genreuskovainen en kuitenkaan ole, eli kuuntelen _kaikkea_, jos se vain omaan korvaan hyvältä kuulostaa. y（^ヮ^）y

Olen vain luonteeltani melkein aina hyväntuulinen ja nauravainen, eli on vain luonnollista, että iloinen musiikki sopii minulle. σ(^○^)

No niin.. jos nyt lopettaisin tämän löpötyksen jo.. xD

Mutta jos tätä nyt joku Johnny's Entertainment -fani sattuu lukemaan, niin mitä mieluimmin ottaisin kommenttia vastaan (^^);; Olisi ihana saada JE-kavereita, kun en itse kuitenkaan sellaisia uskalla hankkia. (>________<)

PS. V6:n ｢ROCK THE HOUSE / Coming Century｣ -biisi on todella tarttuva! Kuin tuulahdus 80-luvulta~ (≧∇≦)ｷｬｰ♪ Ja ｢BRAND NEW DAY,BRAND NEW LIFE｣ tuo mieleen rakkaan 90-luvun~~ ♥ Vaikka levy on viime vuodelta!