IRC-Galleria

TTU, tää mun unirytmi alkaa taas olla niin naurettava, että suorastaan itkettää:

Su-Ma yö: valvoin koko yön Grammy-gaalaa katsellessa -> nukkumaan maanantaiaamuna n. klo 9, herätys iltapäivällä n. klo 13.

Ma-Ti yö: nukkumaan n. klo 4 aamuyöstä, herätys kymmeneltä, kun isä paukkasi ilmoittamatta käymään.

Ti-Ke yö: nukkumaan viideltä aamuyöllä, herätys tasan klo 14.30.

Ja nyt olen vielä hereillä, ja jopa väsyttää, mutta en halua enää mennä nukkumaan, kun sitten kuitenkin nukun taas jonnekin puoleenpäivään, ja se on ÄLLÖTTÄVÄÄ ja RUMAA ja HÄVYTÖNTÄ ja kaikkea muuta mahdollista ei-suotavaa. Olen aina ollut aamunvirkku (ja illanvirkku), ja lempivuorokaudenaikani on aamuyö/aamu, joten onpa kivaa mennä juuri sen edellä nukkumaan, ja koisata päivän paras osa.

Ehkä menen nyt sitten kuitenkin väkistensä unten maille, ja pistän herätyksen seitsemäksi - ja myös nousen ylös tuolloin, enkä vain sammuta herätyskelloa ja käännä kylkeä. Esim. eilisaamuna meitsillä oli herätys asetettu kymmeneksi, mutta meikäläisellä ei kyllä ole minkäänlaista muistikuvaa siitä, heräsinkö siihen kellosoittoon ja olen sitten sammuttanut sen, vai olenko vain nukkunut sen mekkalan läpi...

HUOH. (=____=)

Ps. Hauska juttu muuten sinänsä, että samaan aikaan sekä rakastan, että inhoan nukkumista. On ihana maata pehmeässä sängyssä vällyjen alla ja vain olla, mutta on ärsyttävää, kun päivästä (ja koko elämästä) menee kallisarvoisia tunteja hukkaan mokomaan kellittelyyn.

//ETA: Nii... emmä sit mennykää nuq. Kello on nyt 5:07. Että semmosta.