IRC-Galleria

Hmm... Näyttää siltä, että tämä ei ole päiväkirja vaan joka-toinen-päiväkirja. No eipä ole paljon kirjoiteltavaa, kun viettää tylsää elämää koneen ääressä. Mistäpä sitä nytkin kirjoittaisi?

Uskontoa ja arvomaailmoja on jo käsitelty... No, raha on tietysti aina yhtä hyvä aihe. Raha. Niin pieni, mutta maailman merkittävin sana. Rahalla saa, ja hevosella pääsee. Niinhän sitä sanotaan, mutta mikä on totta ja mikä ei?

Yhteisöstäni "Rahalla saa kaikkea!" voi jo jotakin päätellä minun suhtautumisestani rahaan. Sanotaan myös, että rahalla ei saa ystäviä eikä varsinkaan rakkautta. Eihän se nyt pidä ollenkaan paikkaansa. Tietenkin saat ystäviä, jos sinulla on rahaa. Kukapa nyt ei rikkaan seurassa viihtyisi - varsinkaan jos tämä vielä sattuu olemaan muutenkin charmantti.

Ajatellaanpa vaikka jotakin CP-vammaista. Ei ehkä miellyttävin ihminen (minulla ei siis ole mitään kehitysvammaisia, eikä muitakaan vastaavia vastaan, mutta kyllä te nyt varmaan ymmärrätte, että he eivät ehkä ole tasalla kaikesta), mutta kyllä minä heidän kanssaan kaveeraisin, jos siitä jotain hyötyisin. Ja nyt osa teistä päivittelee, miten kauhea ihminen olen, kun tuolla tavoin käyttäisin toista hyväkseni. Pyydän, älkää tekopyhäilkö. Voin myöntää sen, käytän ihmisiä välinearvoina, jos se edesauttaa päämääräni saavuttamisessa. Ehkä matkalla satutan jotakin, mutta ei tässä maailmassa tapahdu mitään ilman, että joku kärsii.

Olen myös ostettavissa. Todellakin kauheaa, eikö? No, oletetaan että 60-vuotias erittäin rikas mies kysyisi minua naimisiin. Totta kai suostuisin. Avioehtoon en suostuisi, sitten jäisi mies ja rahat, mutta ei se missään tuntuisi. En siis sillä tavoin lähtisi pakolla rahoja tavoittelemaan. Kyllä minulta ystävyyttä ja rakkautta saa, jos vain hinnasta sovitaan. No, saa niitä ilmankin, mutta sitten täytyy ihmisen itsessään olla kiinnostava.

Näiden lausumien jälkeen ovatten lukijat aivan silmät ymmyrkäisinä, jotta miten tuollaisia ihmisiä syntyy? Minäpä kerron. Ihan samalla tavalla kuin muutkin ovat syntyneet. Siihen, millaiseksi olen tullut, ovat vaikuttaneet kanssaihmiset ja ympäröivä maailma. Olen observoinut, kuinka raha maailmaa pyörittää, ja siitä on tullut minullekin erittäin tärkeä asia. En ole syntynyt hopealusikka suussa, joten maailmankuvani on realistisen pessimistinen ja pessimistisen realistinen.

Loppujen lopuksi parasta olisi, jos rahaa ei olisi koskaan keksittykään.

Viimeisenä kysyn: mitä sinä ajattelit tehdä ilman rahaa?

Sincerely yours: Saz-san