Aika helmiä juttuja vaikka itse sanonkin. Olisiko minusta peräti kirjailijaksi? Erilaiseksi sellaiseksi. Juttuja on kertynyt aika paljon. Aiheina milloin mikäkin. Julkaisen tässä nyt niistä yhden, yleisön pyynnöstä voin julkaista niitä lisääkin. Ja kuten tekstistä ilmenee niin eipä paljon voi erehtyä kuka ne on kirjoittanut...
Pakinoitsija Koira Pärnäsen (taiteilija nimi) kynästä...
On taas se aika vuodesta…autokuume iskee mustan asfaltin näyttäytyessä keväisien lumihankien alta. Tunne on sama kuin olisi ensi kertaa saamassa pillua. Hiki tulee otsalle eikä tiedä mitä pitäisi tehdä runsaan tarjonnan edessä. Tämä kuume ei sammu ennen kuin se on saatu tyydytettyä. Surffaan taas jälleen kerran nettiauton ja keltaisenpörssin nettisivuilla. Haussa on miehekäs itseni näköinen auto. Hetken katson avomallin Fiat unoa ja uppoudun ajatuksiini.
Kuvittelen itseni ajamassa perjantai-iltapäivänä edellä mainittua punaista köyhänmiehen Ferraria, Robin Hoodista ostettu kirjava kesämiespaita päällä. Paidan kaksi ylintä nappia on auki jotta miehekäs Günther ryijyni hulmuaa vapaana. Olen ostanut paikallisen bensa-aseman alelaarista mauttomat aurinkolasit. Liikennevaloissa viereeni tulee isin Bemarilla juuri kortin saanut blondi mukanaan lauma muita hihitteleviä tyttöjä. Yritän näyttää macholta kuunnellessani Popedan Erotomaniaa, tytöt mulkaisevat kuullessaan laulusta sanat: "jos pillua saan, niin mä lähden mukaan...". Valot vaihtuvat, naurahdan kun Bemarityttö keittää kahvit ja auton takana soi pian torvet. Kruisaan jo monen vuoden aikana tutuksi tulleella liiton lenkillä. Hyväntuulen portailla istuu tyypillisesti pissiksiä odottaen selvästi että joku ottaisi heidät mukaansa. Nostan nokan kohti taivasta ja livun torin ohi. Ei ole enää torikaan entisensä saatanan toriparkin ja torikahvilan valmistuttua. Muistan niin elävästi sen ihanan kesän tuoksun joka tuli kun viikonloppuiltaisin poltettiin elvistely mielessä kumia torin mukulakivetyksellä. Alitehoinen teinibemarikin poltti mukavasti kumia yön pikkutunteina aamukasteen saapuessa. Voi niitä aikoja.
Pohjolatalon bussipysäkillä on väkeä odottamassa bussia. Pelkkiä mummoja kaikki, ei pimun pimua. Noh ei sen väliä koska tiedän että kirkon bussipysäkillä on näihin aikoihin todella paljon naikkosia odottelemassa taas sitä saatanan lihavaa keski-ikäistä bussikuskia, joka korjaa nämä katukuvan helmet kyytiin ja saa vieläpä maksun siitä hyvästä. Päätän ostaa vielä jonakin päivänä vanhan Scanian lotjakkeen ja perustaa oman 69-linjan jolla kerään kaikki helmet kadunvarsilta kyytiini.
Samaisen kirkon risteyksen kohdalla peräänajon vaara kasvaa erittäin suureksi. Yritä nyt sitä sitten siinä keskittyä liikenteeseen kun lukion toista luokkaa käyvä pikku-niina on juuri älynnyt että hänellehän on kasvanut tissit ja perse. Sekä myös sen että niitä mukavasti esiin tuomalla saa miehet tekemään melkein mitä vain. Parin sekunnin vilkaisu kuraläpän kanssa pituuskilpailua käyvään minihameeseen ja muhkeisiin muotoihin saattaa aiheuttaa mukavan vaurion, sekä edellä liikennevaloihin pysähtyneen auton takapuskuriin, että sinun miehuudellesi. Italian oristasi keula siirtyy tuulilasin tienoille vaikka vauhtia ei ollut kuin parinkympin verran.
Herään kuin koomasta todellisuuteen. Ei helvetti, ei nyt sentään! Mitä vittua minä jotain luigi makarooni autoa katselen. Jenkki sen täytyy olla, joka on tehty raudasta, syö vitusti bensaa, saastuttaa paljon ja haistattaa vitut ilmastonmuutokselle…