mua alko masentaan ja ahdistaan ihan älyttömästi, ja nyt en saa sitten unta =( voi perseenvittu. taidan valvoo sit tänki yön helvetti.
mulle tulee tosi paljon ahdistavia muistoja mieleen ihmisistä ja asioista mitä on tapahtunu. en tajua miten tää maailma voi oikeesti olla näin epäreilu.
ja miten näin nuorena on voinu joutua katteleen ja kokeen näin paljon kaikkee paskaa. mä oon vittu vasta kaheksantoista! miksen mä voi olla enää se sama pikkupoika kun joskus lapsena, tietämätön vielä kaikesta maailman pahuudesta.
muistan kun oltiin yhen mun kaverin kans kesällä meidän parvekkeel. sillä oli paha mieli ja se selitti mulle miten sillä menee huonosti. sitten nähtiin kun tuolla pihalla oli jotain lapsia leikkimässä. se mun kaveri sano mulle että kato nyt noita lapsia, miten onnellisia ne on. onnellisen tietämättömiä maailman pahuudesta.
mua itkettää nyt kun mietin niitä lapsia. miten onnekkaita ne onkaan. tietämättömiä vielä kaikesta paskasta.
olispa kaikki vielä niinkun sillon kun ite oli laps. vois leikkiä niin huolettomana. niin onnellisena. tietämättömänä kaikesta paskasta.
huoh. vittu tätä saatanan elämää.