IRC-Galleria

Olo on ihan kuin olisi ollut juhlimassa. Juhlimassa oikein kunnolla. Ei kuitenkaan oltu kuin maaherran uudenvuoden vastaanotolla Mikkelissä. Harjoituksen puutetta joku sanoisi.

Väkeä oli kutsuttu aivan liian paljon tiloihin nähden ja ruuhkaa oli. Onneksi olin valinnut puvukseni kevyen pitsipuvun, joten kuuma ei päässyt tulemaan. Miehiä puvuissaan ja kunniamerkeissään kävi kyllä sääliksi. Moni pyyhki hikeä otsaltaan ja puhalteli ahtautta.

Tuttavia ja jopa ystäviä tavattiin, oli kiva vaihtaa kuulumisia ja laskea leikkiä. Tapasin pitkästä aikaa entisen vaalipäällikkönikin vuodelta 1991, hyvää kuului, oli miehenkin löytänyt rinnalleen, kuten minäkin.

Innostuin ystävien kanssa maistelemaan pienten paikallisten viinitilojen viinejä ja muutama hyvä löytyikin. Juhlaan oli mukavasti järjestytty eri tiloille omat esittelypisteet, Valamosta oli yksi munkki ja muutama apulainen tarjoilemassa luostarin viinejä jne... Aunolan viinitilalta jäi mieleen oikein hyvä ja vähän erikoinen roseeviini, kannattaa kokeilla. Ollinmäen viinitilan rosee oli sananmukaisesti ruusuetiketteineen ja ruusunmakuineen raikas ja kesäinen. Päätinkin hommata viiniä mahdollisiin kesän juhliin. Harmittavasti paikallinen tyrniviini jäi maistamatta, mutta ehkä seuraavalla kerralla.

Bufee pöytä piti sisällään savolaista kalakukkoa, kalaterriinejä, juuresterriinejä, loistavia keitettyjä ja marinoituja vihanneksia ja juureksia, tuulihattuja, rieskaa ja karjanpiirakoita. Hyvin oli hyödynnetty paikallisia tuotteita ja perinteitä uudelleen totetettuna. Jälkiruoaksi oli kahvia ja kahta erilaista kakkua.

Sotilassoittokunta soitti musiikkia ja tanssiakin oli. Me ei kyllä tanssittu, mutta kiva tunnelma musiikista tuli.

Vanhaksi sitä on tullut kun muutama viinilasi ja valvominen saa näin hönelöksi olon. Kannatti kuitenkin lähteä, ihan jo ystävien takia.