IRC-Galleria

Sen jälkeen kun aloin kirjoittamaan tänne calleriaan, on mielessäni pyörinyt paljon erilaisia aiheita mistä kirjoittaa. Pitkin päivää tulee mieleeni ajatus tai aihe jota voisi työstää. Illalla kun pääsen koneen ääreen ja pitäisi alkaa kirjoittamaan olen autuaallisesti unohtanut hienot aiheet ja ajatukset. Olen lukenut, että monet ammatikseen kirjoittavat pitävät taskussaan, laukussaan ja yöpöydällään pientä vihkoa, johon he kirjoittavat muistiin kun jokin hieno ajatus kirkastaa pään, joskus jopa keskellä yötä. Pitäisiköhän minunkin ostaa pieni vihko tai kaksi, Tiimarissa on alekin, saisin ne halvalla.

Tämän ja eilisen päivän ajatuksen muistan. Olen pohdiskellut elämän rytmiä ja varsinkin sitä, miten elämän rytmi voi muuttua ja kauan muutokseen menee. Kun muutimme maalle 7 vuotta sitten, päätin, että luovun kalenterista, kännykästä, puhelinvastaajasta ja rannekellosta. Aikaisempi elämäni pyöri pitkälti noiden hyödykkeiden varassa ja ehdoilla. Aluksi olin sekaisin ajasta, hiljaisuudesta ja tilasta. Olin kuin nousuhumalassa monta kuukautta yhteen menoon. Kaikkeen tottuu, niin tähänkin. Pikkuhiljaa palasi kalenteri, hetken päästä kännykkä, puhelinvastaajakin oli aikansa. Onneksi edes rannekello jäi laatikkoon pölyttymään. Laskuhumalassa mietin mikä on muuttunut ? Moni asia on toisin, mutta tärkein, elämän rytmi on hidastunut.

Kun tapaan tuttuja "edellisestä elämästä"tai vain puhun heidän kanssaa puhelimessa huomaan kuinka erilaiselta he näyttävät ja kuulostavat. Heillä on kiire, joka on olemassa vaikka kalenteri olisi juuri silloin tyhjä ja kukaan tai mikään ei heitä tarvitse. He käyttävät lenkkeilyajan tehokkaasti hyväksi ja soittavat ystäville. He eivät malta istua paikoillaan kun tapaamme, vaan "korjaavat" tai "säätävät" jotakin samalla. Tuntuu etteivät he ole oikeasti paikalla, vaan jo seuraavassa elämänvaiheessa.

Olen huomannut, että todellinen kohtaaminen vaatii aikaa, keskittymistä oleelliseen. Olla juuri läsnä siinä missä on.

Toki tämä hidastuminen voi johtua myös vanhenemisesta, mutta jos niin on, niin toivottavasti myös viisastumisesta.