Toiset ihmiset rakastaa kevättä. Valoisuutta ja raikkautta. Minä inhoan. Juuri tätä maalis/huhtikuuta. Tässä ajassa ei ole mitään ihanaa tai kivaa. Kuraa ja loskaa joka paikka täynnä. Ei pääse pihatöihin. Sisällä kaikki näyttää talven jäljeltä nuhjuiseltaja pölyiseltä, ikkunat ja matot likaisilta ja kukat huutaa uutta multaa. Koiralta ja kissoilta lähtee karvoja. Lapset ovat väsyneitä koulutyöstä ja nirisee useimmin. Eikä niillä ole tekemistä, kun lautailemaan ei enää pääse ja skeittiramppikin on vielä lumenpeitossa, puhumattakaan jalkapallon peluusta.
Itselläkin on voimat vähissä pitkän talven jäljiltä. Ei jaksaisi lähteä ulos, kunto on huono ja naama näyttää perunanidun valkoiselta. Mikään ei kiinnosta eikä mitään jaksaisi tehdä.
Näin minulle käy joka vuosi täällä maalla. Toukokuu yleensä helpottaa. Kumpa voisi asua nämä alkukevään kuukaudet etelä-suomessa, siellä kevään eteneminen on rivakampaa, eikä nämä inhon tunteet pääse siellä näin riepomaan.
Nauttikaa te jotka tallaatte nyt kuivaa asfalttia, kaivatte fillarinne esiin ja saatte pian ihailla ensimmäisiä kevätkukkia puistoissa. En kadehdi teitä enää toukokuussa, enkä siitä eteenpäin, mutta nyt saatte kaikki kateuden tunteeni, nauttikaa niistä :)