Tänään perin sateisena päivänä päätin kokeilla onneani. Mies lämmitti leivinuunin ja minä tein ruisleipätaikinan loppuun. Leivät nousemaan ja omenat kattilaan. Siinä sivussa kun elämäni ensimmäiset ruisleivät nousivat pöydän kulmalla, niin keittelin hilloa. Nyt kuulostan todella super perheenäidiltä... ;)
Omenakanelihillo (oman puun omenista) sekä ruisleivät (naapurin rukiista alkuviikolla jauhetuista jauhoista leivotut) onnistuivat molemmat. Kyllä päivän tai jopa kaksi päivää voi pelastaa pienillä asioilla, kun ei anna isompien murheiden päästä niskan päälle. Paistelin lapsille vohveleita ihan pelkästä onnistumisen ilosta.