Eli: Olin siis eilen Jyväskylässä Leveragen keikalla. Menin bussilla ja suunnistin Lutakkoon erittäin surkean kartan kanssa. Parin ystävällisen paikallisen avulla löysin lopulta perille, ja olin varma, että joudun kohtuuttoman kauas lavasta. Noh, ovien aukeamiseen oli vaan vartti aikaa, ja mä olin eka jonossa. Vaikka ohi päästettiin kymmenisen vippiä ja mä ite sähläsin kaikkea narikan ja korvatulppien ostamisen kanssa, pääsin silti ihan uskomattoman hyvälle paikalle: Eturiviin. Vasta tokan kerran elämässä. o/ Ensin näytti siltä, ettei sinne tuu suunnilleen ketään. Tunnin kuluttua ovien avaamisesta anniskelualueella oli jonkun verran porukkaa, ja lavan edessä oltiin vaan me eturiviläiset. Onneks kumminkin ihmisiä valu pikkuhiljaa paikalle, ja lopulta sali oli tosi täys. Hyvä niin.
Keikka alko siis reilu kaks tuntia ovien avaamisen jälkeen ja kesti, hmm, yli puoltoista tuntia kai. Olis ollu kiva jäädä kärkkymään nimmareita, mut oli pakko lähteä kävelemään linja-autolle, se kun lähti kahelta. Mutta ah, ei voi olla noin hyvää keikkaa. Pekka etenkin, se veti niin mielettömän energisesti ettei oo tottakaan, ehkä siihen vaikutti se, et niillä on ollu kai pidempi keikkatauko. Kaikki parhaat biisit tuli, ainakin kai nämä:
Shadow in the rain
Stormchild
Sentenced
Hellhorn
Mister Universe
Don´t touch the sun
Run down the hill
Heart of darkness
Follow down that river
Fifteen years
Superstition
Horizon
Dreamworld
Stranger
Marching to war
Twilight symphony
Gone
King of the night
Ja sit Learn to livesta ja Sailsista en oo varma, enkä muuten järjestyksestäkään. Mut Superstitionilla ne alotti. <3
Mutta awww, eturivissä, kun Pekka laulaa.. Se on niin ihana-mahtava-upea-sulonen<3<3<3
Olin aika pyörtymispisteessä, kun se katto mua silmiin varmaan miljoona kertaa hymyillen niiin ihanasti.. Ja siel Lutakossa viel oikeesti yleisö pääsee lähelle lavaa, vaik siinä onkin se turva-aita. Mutta meinasin kuolla onnesta, kun Pekka kätteli kaikki eturiviläiset. Oikeestaan meinasin kuolla onnesta koko keikan ajan ja meinaan vieläkin. On ihan tajuttoman hyvä olo.
Oikeestaan on mielenkiintosta, että voin näin hyvin. Tulin nimittäin himaan yövuorolla ja olin perillä vähän ennen kuutta aamulla. Nukuin kotona tunnin, mut toisaalta bussissa aika paljon, eri asia sit paljonko niin kehnosta unesta on hyötyä. Sit vaan pikanen aamupala ja suihku, ja turnaukseen Puistolaan. Eh. Kolme matsia oli, ja kaikki voitettiin. Tosin kovimmassa, Kiriä vastaan pelatussa, en päässy pelaamaan ollenkaan, kun jalka oli niin kipee. Siinä on joku ihme vaiva, kai joku nivelkipu, ja sen lisäks polvi alko taas vaivaamaan. Ekassa pelissä jo sattu, mutta kun lämmiteltiin tokaa varten, en meinannu päästä kävelemään. Istuin sit molemmat erät, ja sen ja Buranan ansiosta pystyin pelaamaan vikan pelin ihan hyvin. :) Harmittaa silti, etten päässy siihen kovimpaan matsiin mukaan. Tuloksia sit taas myöhemmin.