IRC-Galleria

Eilinen oli oikea fanfaari minun masennusketjulleni. Aamulla ei ollut minkäänlaista kiinnostusta lähteä töihin. Soitin töihin, että minulla on muka migreeni ja jäin kotiin. Soitin janinan vahtimaan mua. Juttelin sinin kanssa puhelimessa. Päädyin selivittelee hänen suhteitaan. Janinankin kanssa puhuttiin enemmän hänen asioistaan. Mut oikeastaan parempi et sain ajatukset pois omista asioista ja jaksoin välillä nauraa ja laittaa jääpaloja toisen paidan sisään.

En saanu luettua tenttiin joten sekin jäi. Ei saatu nukuttua päiväuniakaan, kun kissa mourusi. Ruvettiin siis juomaan rommikolaa. Tunnelma nousi kattoon ja ruvettiin leikkii prinsessaa. Laitettiin prinsessapuvut päälle. Kun Teppo tulki kotiin se sai kaulapannan ja oli orja. Olipas hauskaa ^^ Sit rinsessatr lähti Elinan luona käymään ja puhui koko ajan brittiä. Taas mielenkiintoista kuinka Super sosiaalinen Janina ystävystyy sekunnissa uuden ihmisen kanssa. Tosin kännillä oli osuutta asiaan.

Tosin loppujen lopuksi niin kuin itseään häntään pureva käärme, marin päivän alku ja loppu oli samanlaisia. Loppuivat samaan tunteeseen. Olen vain tiellä. Koulu ja työt eivät kiinnostaneet. Tosin se hyvä puoli kun olin puhunut/viettänyt aikaa parhaimpien ystävieni kanssa niin ainakaan sitä vanhaa masentuneiden fraasia "kukaan ei välitä minusta" en voinut sanoa. Mutta kiinnostus kaikkeen oli lopahtanut.

Tänään heräsin niin aikaisin et sain nettailtua ja punnittua tarkkaan psykologille lähtöä. Otetaanko minua vakavasti jos minulla on voimia raahautua sinne? Ottaako se tyyppi minua vakavasti? Vaikka hän ottikin ja oli tasan sitä mieltä et terapiaa ja lääkitystä jatketaan niin pitkään kun on tarpeen ja vakuutti ettei minun pidä mennä sekaisin jos välillä onkin parempi olla, olin pettynyt. En osaa tarkemmin selittää. Liittyy varmaan siihen että istuntoja on niin harvoin enkä päässyt lähellekkään ongelman ydisntä. Selitin asioita, jotka eivät olleet niin syvällisiä.

Minulla on huono omatunto siitä et raahasin taas elinan kahville. Minulla on niin kova tarve aina istunnon jälkeen saada ajatukset pois. Istua jossain ja miettiä asioita. Periaatteessa olisin halunnut viettää hänen kanssaa enemmänkin aikaa, mutta päätin että nukkuminen on parempi idea. IHme ja kumma. Kissa ei naukunut vaan tuli viereeni kellimään ja nukuin kaksi tuntia. Herättyäni olo oli ihmeen hyvä ja töissäkin meni tosi hyvin. Kun on hyvällä päällä antaa hyvää palvelua ja asiakkaat tykkää. Sain kehuja ja paljon tippiä. LOppujen lopuksi katsoin kun vakkarit möhli ><

Nyt kumminkin vaikka tulin laulaen kotiin palasin taas alkupisteeseen. En tiedä olinko tyhmä kun olin aamulla kirjoittanut mailin jossa kerroin tunteistani. Mutta onhan kaksinaismoralisttista neuvoa kavereita selvittämään asiat olemalla avoimia, jollei itse siihen pysty. Nyt vastaus on lannistanut minut ja mieli tekisi kaivautua maan uumeniin. Tekee vaan yhä enemmän mieli sulkea suu tästä aiheesta =(