Voisin kulkee väsymättä maailman ääriin
Voisin tulla takaisin ja hengähtää
Mutta sinä kun oot mennyt, ei henkeäkään mulle jää
Katsos kun se kuuluu elämään,
Et jotain etsii vaikka ei löytäiskään.
Sun vuokses myös mä tuskaista tietä kuljin,
Kaivaten silmät iltaisin suljin.
Kohta kulkisit pois
Näen sut tuokion verran
Kuinka ihanaa ois
Sateessa kanssasi kerran