Ajetaa nurkkaa, naamassa suunpielet etelään,
Jalkapohjist luusta polvi vetelään,
Mä itken jo niin et järvet, mun sydämeni urheilusuorittaa,
liikaa kuormittaa, tää reality checki mun ryhdin vei,
kun täytee keuhkoja ja pilalle yskineit,
en haluu olla tämä minä enää, mut mitä tehä,
haluun olla vaan tunteeton, nuhteeton en oo,
mut rangaistus suhteeton, on,
eikä uneni pitkii, jos nukahdan, mun arkeen
ei mahu muutaku mun tarpeet,
Tuuli silittää mun kasvoja, tunnen sen,
Kuulen kaunista ääntä, kun vaan kuuntelen,
Mut tehdä nyt jotain muuta täytyy,
et pääsen läpi käytyy, mun täytyy,
Mä tiedän et pystyn !