Taas kolmen vuoden jälkee muistot mieleeni palaa
Kun niitä kelaan uudestaan se tekee vaan pahaa
Vaikka taaksemme jäi muistoja kauniita
Eikä meille koskaan tullut edes riitaa
Niin silti se vaan aina pistää vituttaan
Mielen paskaksi se vain tuskaa tuottaa
Miksi piti meidän mennä erilleen ihan suotta
Oltas voitu elää yhdessä vaik kuinka monta vuotta
Mutta niinhän se on et mikään ei kestä ikuisesti
Mutta tää todellaki liian vähän aikaa kesti
Mä muistelen sua kai säkin joskus muistelet mua
Valokuvakansiota yksin selaan
Taas jälleen mennyttä syksyä mä tuun kelaan