Kello kuudelta, hanskat tippuvat,
suihkun kautta kohti viikonloppua.
Nyt pari tuntia ja oon vapaana,
sen jälkeen kukaan ei voi mua kahlita.
Kun pääsen ovesta, ulos portista.
Mä pidän silloin kovempaa vauhtia.
Alle tunnissa oon jo kaukana,
eikä mikään tästä paikasta muistuta.
On meininki täällä kyynistä.
Mä tarviin mun vaivaan lääkettä.
Mun on pakko päästä kyydistä.
Vielä hetken hommat masentaa.
Mutta illalla odotus palkitaan,
ei jaksa turhasta valittaa.
Mitä huonompi päivä, sitä parempi yö.
Mitä kovempaa elämä kasvoille lyö,
Sitä kivempi on tänää illalla lähtee.