No se oli silti arvattavissa että tässä käy näin.
Mut tää on nyt aiheuttanut sen et joka kerta kun syön, koen huono oloa niin fyysisesti kuin henkisesti.
Annoin itselleni luvan olla ajattelematta asioita sen kaksikuukautta
ja tää paluu arkeen tuli paljon raskaampana kuin ajattelin.
Mun vaaka oli hajonnut kun olin poissa, enkä tiedä onko se hyvä vai huono asia.
En pysty vahtimaan painoani ja en myöskään tiedä koska menee överiksi...
Päätin antaa sen ajatuksen malleilusta mennä.
Olin jo muutenkin turhan kauan tahkonut päässäni juutajaata...
Sen seurauksena sain tavaraa paikkoihin joihin en sitä halua.
En todella halua joutua taas takaisin siihen kierteeseen josta jo selvisin.
Mutta en silti tiedä että onko normaalia ajatella että en voi syödä mitään vaikka tekee mieli, sillä minähän jo söin pussillisen nuudeleita ja jätskin...