Täälä sitä ollaan taas, ja melkein selvittiin ehjänkin perille vaikkakin pelko persiis rekkojen seas jäisel tiel...
Humu onnistui hajottaa nahkapäitset kopis ja ulos otettaes ryysäs pihalle mut mamma perkule roikkui hännäs ja paikkaa piti ihmetellä ni onneks nökötti paikoillaan sit kun sai vauhsin pois.
Doni totes et tuttu paikka no problem vaikka piti kyl ilmoittaa et herra saapui taas.
Rauhallisesti jäivät heiniä mutustaa karsinaan vaik ihmettelivätkin mamman hyysäämistä ku puunasin innol kummatkin viel hienoiks.
Iltapöperöt naamariin ja yö puulle, ilta heiniä oottaa jäivät, eiköhän yö mene rauhallisesti.
Aamullahan sen näkee mitä ovat keksineet siel sit yön aikan