IRC-Galleria

Ensimmäiset Wanhojen tanssi harjoitukset kesti todella kauan. Mentiin kaks tanssia eilen läpi ja sisääntulo. Vilkuilin aina kelloa tuskastuneena. Linkkuja kotiin vie iltapäivisin ja iltaisin klo 16.20, 16.45 ja 18.05. Lopulta kun päästiin sieltä niin kello oli jo 16.48. AaaaaargGG!!!!!! Mie en pääse kotiin!! Romahdus oli aika lähellä....

Juoksin tukka putkella ja ulkovaatteet puolittain päällä pysäkille. Kello oli jotain... Ja niin otti päähän. Kaverit jäi jälkeen, mieh oon niin nopee. Seison yksin pysäkillä, puhaltaen tasaisesti. Mie en hajoa, en hajoa. Mie pääsen kotiin. Toistin tuota mielessäni ja tuijotin kulmalle vasemmalla, jonka takaa linkun pitäis tulla. En ollut edes varma onko se Kutila, Ketonen vaiko Eskelinen. Näköni on myös sen verran huono etten näe sitä "Rovaniemi-Ranua"-kylttiä linkun etuosassa.

Tuijotin taivaalle, suljen silmäni. Tämä oli jo valmiiksi raskas päivä. Haluaisin päästä kotiin tekee läksyt. En pelkän tunnollisuuden takia vaan että jäisi aikaa muullekkin, ettei mun elämästä tule pelkästään syömistä, nukkumista, lukemista ja läksyjen tekemistä.

Yllättäen tuttu hurina kantautuu vasemmalta. Linkku. Pysäytän sen, Narkaus-Rovaniemi. Kortti vilahtaa ja istahdan tunkkaiseen penkkiin. Huokaus ja hymy. Takana joku yskii räkäisenkuuloista yskää.

Ehkei tästä tullutkaan niin rankkaa päivää. Itse asiassa mulla oli erittäin hauskaa.