Kuun varjossa istun hiljaa
kun juokset minusta ohi
en tienyt moikata vai katsoa alas
Nyt tiedän sen, kaiken
nostan katseen ja hymyilen
koska ääneni on kuollut
Maailman huokauksessa lepään
eikä kukaan minua häiritse
Herään kylmään aamuun
lämpimässä kolossa