Mikko ja Elsa oliva olle avios jo aika kaua. Yks aamu Mikko istu kaffepöyräs ja kattos akkunast ulos ja sano Elsalles:
"Tule hiano päivä".
Keskustelu päättys sil kerral siihe, eikä Elsaka mittä siihe sit kommentoinu.
Seuraaval aamul taas kaffepöyräs Mikko kattel pilvettömä taival ja sano:
"Tulepas kaunis päivä".
Ei sillonka siit sit mittä enemppä puhuttu, mutta Elsa jäi sanonta hiuka vaivama.
Kolmannel aamul kaffepöyräs Mikko katto taas ulos ja sanos:
"Siäl tule sit kaunis päivä, voi et ku kaunist".
Sillo Elsa riamastus ja sanos kiukkusel äänelläs:
"Mitä kumman kaunist siäl ny mukamas o? On siäl kaunist mut mitä sää sitä joka aamu jankutas?.
Mikko ryysti kaffet ja sano:
"Säähä kerra sanosi, et joku kaunis päivä mää kyl täst viäl lähre!"