IRC-Galleria

Tallaan paskasta katua lännestä itään,
sumu peittää ilmaa en nää edessäni mitää,
aamu valkenee ku ihmiset lähtee töihi,
työtön vanhus lähtee ulkoiluttaan koirii,
puiston laidassa on pulsut alkanu tummuu,
narkkari ettii pulloij päässä pelkkä huppu,
tori auki mutta ostajat on hukassa,
lama tulossa ja hinnat aivan taivaassa,
valtavirta juoksu heittää hiekkaa silmille,
en voi mitään tälle, vaati mua tilille,
päätös menneestä aikahypyn päässä,
kärsin elämästä, se lähtee käsistä,
mullon luottamus tabu tänä päivänä,
urbaani ympäristö, betonia jäljellä,
harmaa talous tuo harmaita hiuksia,
kassat huutaa rahaa ei vaan oo resursseja,
kuivuu joet ja puista lähtee lehdet,
satunnaisilta sijoittajilta henget,
itsemurhaluvut kasvaa niinku verokkin,
heikkona hengähdystä viimestä vetelin,
otan aikaa takas taskunauris tikittää,
aamulla herätyskelloni pirinää,
rappukäytävässä lasta alkaa itkettää,
äiti kerto ettei isä ehkä herääkkään,
vaipuu koomaan mielentila yllättää,
neutraali reaktio ei saa yhtään hyväksyntää,
perässä seuraa korppi jään tänne nääntymään,
odotan oikeaa kuka tulee käännyttämään.

Hauras johto ajaa umpikujaan kansaa,
tappaa rikkinäisen itsekurillansa,
paatunut särkyvä elämä on rakennettu,
meiän rahoilla nyt kaikki ollaan murskattu,
tuhkaa hiuksissa homeisessa tehtaassa
yksinäinen seppä takoo toivoa on olemassa,
kokemus kristillinen tasajako taivaasta
harhaileva mielikuva jumala on pelastaja,
on ehkä väärä ja usko menee hukkaan,
taikuri nasareitin ei tullukkaan,
perustajalle perintönä tyhjä paperi,
journalistin tilanteessa uus kaveri,
harjottaa vääryyden kirjallista puolta,
kertoo siitä kuinka helppoa on kuolla,
tai tulla ulos pelokkaana tuntee maailmansa,
tää pakoreitti on lähellä sun taivasta,
hermosauhuja vetelevät tauolla,
kertoo siitä miten joutu myymään autonsa,
köyhä ihminen saa valtiolta sakkoja,
mielenterveydeltään kiinni pakkopaidassa,
ottaa lukua jo taistelija kehässä,
iskee maahan ei voi enää herätä,
heränny huomiseen ja mikään ei oo muuttunu,
selkärankakin on paikallensa luutunu,
ydinjatkeesta aivoihin oon puutunu,
ja halu elämään on kokonaan jo hukkunu,
juoksupyörästä kierroksekkin loppunu,
vapaalla jalalla vapaudesta luopunu.

Terästettyä käsitystä kaipaavat,
arvovaltaiset tilaisuudet kortilla,
pyörii mielessä ajatusten tulva,
rikkinäiseen vesimyllyyn kipinästä tulta,
oman satonsa kaikki ite korjaa,
vastatuulessakin laitettava vastaan,
vaikka kaikki tästä samast maast kasvaa,
niin omiahan toisille ei jaeta koskaan,
itsekkyys on ydinasia,
se vaan heikentää kehityksen kasvua,
rappiolla ei makseta laskuja,
kaivetaan esille taas luurangot kaapista,
puetaan ne mustaan niinkun aina,
perä perään vaan uutta hautajaista,
kellot soittaa sitä virttä aina uudestaan,
turha juosta kun sä pakoon pääse et kuitenkaan,
sama reitti maalaa kädenjäljen kallioon,
peli poikki pääsisinkö mää jo katsomoon,
rauha sielulleni vihelletään paitsioon,
turha lisätä on niitä bruttoja mun ansioon,
ehkä tää onkin pelkkä kangastus,
edellisen elämämme synnin rangastus,
mutta tiedän että tähän löytyy ratkasu,
tää on vaan, arkipäivän ahdistus.


Yritä ymmärtää...


(c)Justus Salokanto