IRC-Galleria

Hiljaa varjossa pihlajan
on suojassa muisto rakkaimman.
Tiedän satusilmäin nyt sammuneen,
olet vihdoin päässyt ikiuneen.
Päättyi taival maallinen,
jäi muisto kaunis ikuinen.
Hiljaa varjosta pihlajan,
löytyy lepopaikka rakkaimman.

Nyt olet vapaa ja mukana tuulen.
Saat kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olet kimallus tähden, olet pilven lento,
olet kasteisen aamun pisara hento.
Et ole poissa vaan luoksemme saavut
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotat meille hyvää yötä.

Älä seiso haudallain itkien;
en ole siellä, nuku en.
Jatkan elämääni tuhannessa tuulessa,
olen timantinhohde lumessa.
Olen aurinko, joka kultaa viljaa,
syyssade, joka putoaa hiljaa.
Kun heräät aamun hiljaisuuteen,
olen ylitsesi maahan uuteen
matkaavien muuttolintujen lento.
Olen öisten tähtien loiste hento.
Älä seiso haudallain itkien;
en ole siellä - kuollut en."

Minä saatan sinut pehmeään lehtoon,
koirille varattuun ikuiseen kehtoon.
Tuuditan uneen, kuin pehmoiseen lumeen
Silitän kerran, itken kesäsateen verran
Ihan kaikesta kiitän,
muistot lohdukseni elämäni kirjaan liitän