IRC-Galleria

Päivä 1 (11.01.2012)

Tänään olen tupakoinut yhteensä kolme tupakkaa. Yleensä menee maxiaski päivässä tai puoltoista maxiaskia. Hermoille ottaa hieman. totuttelu kysymys! Eilenkin tuli poltettua paljon normaalia vähemmän. Hieman helpottunut olo siitä että ei tarvitse tupakoida mutta sitten taas toisinaan hermostuttaa kun ei pysty tupakoimaan kun ei ole tupakkaa. Oikeastaan pakko tunnustaa että mulla on laatikossa sätkätoppa josta sais vielä parit käärästyä, ja niin tein. se oli se kolmas tupakka tänään.
Olen suunnitellut että jos tänään on vielä pakko tupakoida teen sen vasta kello 21 jälkeen (kello tällä hetkellä 16.27) ja tunti sitten poltin edellisen.

Olen sen verran varautunut tähän minulta löytyy purkkaa, kurkkupastilleja, lakritsia ja kaikkea tuollaista pientä. jos vähänkin alkaa tekemään mieli tupakkaa niin siitä vaan purkka tai pastilli suuhun. kyllä se siitä. Ostin myös eilen apteekista Nicorette Holkin. sekin on auttanut mukavasti.

tänään päivemmällä kävellessäni ulkona ja kuunnellen musiikkia, tottumuksesta meinasin kaivaa tupakkaa taskusta mutta sitä ei onneksi taskussa ollut. Purkkaa vaan naamariin silloinkin ja kävelytahti pidettiin nopeana (juoksemaan ei pysty polveni takia) . siinä kävellessä ajattelin että voisinkin käydä hakemassa kaupasta maitoa ja jotain pientä purtavaa. Siinä sitten kassajonossa alkoi mieltäni vaivaamaan kamalasti se että ostanko tupakkaa samalla, jos vaikka illalla tai myöhemmin tekisi tosi pahasti mieli ja sitä ei olisikaan niin mitä kaikkea voisi tapahtua. Mutta sitten ihan väkisin vain aloin ajattelemaan pääni sisällä: ET OSTA! JOS KERTA OLET PÄÄTTÄNYT LOPETTAA NIIN LOPETAT!!!! Se oli sillä selvä sitten. (tupakka rahat meni kenoon ja viiking lottoon, toivottavasti tärppää).

Kahvi
Sitä juon tällä hetkellä ja olen todellakin yllättynyt asiasta, että mieleni ei tee mieli tupakkaa siihen kylkeen, vaan voin nauttia pelkkää kahvia. Tavallaan sitten taas pelottaa että kahvista tulee tupakan korvike ja sydämeni ei sitä kestä.

Tunne tällä hetkellä
Hyvä mutta hieman sekava. Uskon pystyväni tähän ja tämä kirjoittaminen todella helpottaa.
En oikein osaa sanoa että mikä sai mut kirjoittaan tätä ”tupakkalakko päiväkirjaa” mutta olen iloinen että tein sen.
Onneksi on myös ystäviä jotka kannustaa minua asiassa. kiitos!
Ja ne ystävät vain pitää jättää tällä hetkellä huomioimatta jotka eivät usko mun olevan tosissaan ja mukamas mukavia letkauttelee aiheesta: ”Katotaa vaan niin huomenna on rööki suussa!”
PASKANMARJAT sanon minä siihen. ehkä yksi tupakka voi olla, mutta en mä nyt ihan seinään pysty tätä lopettamaan. niin on tehnyt monta kertaa ja hyvin ei oo päätynyt.

Mutta. tsemppiä mulle ja muille jotka yrittää lopettaa 