vuosi 2008 alkoi hyvin, puhelin näytti ilotulitusta (ainakin omasta mielestä) sen rikkoutuessa yön pimeinä tunteina.
Hyvää uutta vuotta kaikille niille ihmisille keneen törmäsin, vahingossa tai tarkoituksella.
Illasta en nyt osaa oikeastaan kertoa mitään painokelpoista tai järkevää, kävin jostain syystä jonkun tuntemattoman ihmisen asunnossa tanssimassa nykytanssia MUSEN tahtiin ja ammuin jonkun raketteja jotka löysin jostain ja sitten olin baarissa syömässä suolapähkinöitä ja juomassa pepsiä, koska jostain syystä minulle niitä tarjottiin.
Tais olla ihan kovat bileet.
Vuoden ensimmäinen päivä meni lähes kokonaan peittomajassa ja sen jälkeen matkalla sodankylään.
Josta päästäänkin kätevästi seuraavaan aiheeseen.
Nyt on todellakin vähän jäljellä. Vaivaiset kaksi aamua varusmiespalvelusta. Jos joskus on kiinnostanut edes vähän, niin nyt ei kyllä kiinnosta edes senkään vertaa. On tämä jo nähty.