Niin. Aamulla sain kuulla lääkäriltä että sodat on tilapäisesti sodittu. Päättivät lähettää meikät kotiin. En osannut odottaa koko hommaa niin tuli tyhjä olo.
Ei tarvinnut jäädä osastolle vaan pääsin yksikköön, ns. Hyvästelemään aseveljiä. Kova paikka jopa kokeneelle viikatemiehelle.
Tässä ajassa on kuitenkin ehtinyt solmia monenlaisia ystävyyssuhteita joista osa kestää vanhoille päiville asti (osasto doomi). Paljon on tullut koettua. Niin paskoja hommia kuin helmiä keissejä.
Tuntuu oudolta sanoa, mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan. Kuten unelmien varusmiehen palvelus. Te sodankylän juoksuhautojen sankarit jotka luette tätä, niin muistakaa: Älkää huoliko, sillä minä olen teidän kanssanne kaikki aamut, aina varusmiespalveluksenne loppuun saakka. Ilmoitti korpraali Vahera AE