IRC-Galleria

Tuntuu, ettei ihmiset oikeesti välitä vaikka väittää niin.
Tuntuu, ettei täs maailmas oo enää ketään joka huomais miten asiat oikeesti on tai välittäis siitä.
Tuntuu, et ihmiset ei koskaan osaa näyttää omaa itteensä vaan esittää jotain muuta.
Tuntuu, ettei kukaan jaksa kuunnela muuta kun omaa ääntään.
Tuntuu, että kaikki on mennyttä, vaikka mikään ei oo.
Tuntuu, että oon satuttanu kaikkia.
Tuntuu, ettei ketään kiinnosta.
Tuntuu, ettei ketään kiinnosta missä me mennään ja mitä me tehään.
Ketään ei kiinnosta kun koko palapeli hajoo meijän omiin käsiin. Me ollaa ite se rakennettu, kehityksen myötä yhä paremmaks ja paremmaks. Kaikki yhessä. Ja koko ajan me vähitellen tuhotaan sitä, huomaamatta. Huomaamatta se tuhoutuu. Huomaamatta yks pala aina tippuu. Kukaan ei kato kauempaa, kukaan ei kato pidemmälle. Niitä ei kiinnosta, ne pitää vaan huolta että niillä on ittellään hyvin. Ne ei nää omaa napaansa pidemmälle. Niiden mielestä kaikki on hyvin, kaikki on hyvin vielä, eikä sillä ole mitään väliäkään kun ne kuolee pois, ja uudet tulee tilalle.
Ne vaan väittää välittävänsä, ei ne oikeesti välitä, vaikka väitää että välittää. Ja mä tiedän että ne ei tiedä mitä mä tiedän, eikä ne tiedä mitä mä tiedän niiden tietävän tai luulevan. Sitä on vaikee käsitää. Vaikee ymmärtää koko tilannetta.

Palapeli on meidän käsissä, hyvät ihmiset. Sitä ei vaan aina ymmärrä. Oppii tajuamaan kun katsoo vähän ympäriileen. Kyllä se siitä.