Olen pitemmän aikaa ihmetellyt miten joillakin voi tulla artblock eli ettei mitään ideaa tule mieleen. Olenkin huomannut, että artblockin suurin aiheuttaja on itsekriittisyys. Kun tietää miten paljon on keskeneräisiä projekteja, ei halua myöskään aloittaa uutta.
Olen taistellut viime aikoina infografiikan rästitehtävän parissa ja se on kuluttanut voimavarojani niin paljon, etten jaksanut aloittaa inktoberia. Lisäksi olen aiheuttanut itselleni nettiriippuvuuden katsomalla tabletista youtube-videoita erinäisistä asioista, jotka eivät oikeastaan ole liittyneet taiteen tekoon millään tavalla. Viime aikoina olen katsonut videoita social experimenteistä, jotka liittyvät inhimillisyytten, kodittomuuteen sekä kuinka pyörävarkaita rangaistaa. Karma is a Bitch-ideologia on nostanut päätään. Vaikken karmaan usko, silti ajatuksessa on jotain houkuttelevaa. Paha saa palkkansa.
Olen sen lisäksi käyttänyt instagramia etsiäkseni mitä muut taiteilijat ovat tehneet ja samalla mieleeni on muuttanut asumaan kateus sitä kohtaan kuinka taitavia muut ovat. Ehkä sekin aate on sulkenut luovuuden hanat. Mieleeni on myös hiipinyt ajatus, että mikä järki tässä taiteen tekemisessä on, jos en voi hyötyä millään tavalla taidoistani. Luovuuttani pitäisi jotenkin kohdistaa hyödyllisiin asioihin. Yritin Instagramin kautta saada hyödynnettyä tekemääni tussauspiirrosta mountain dewn markkinoinnissa, mutta en saanut heiltä minkäänlaista viestiä takaisin. Ehdotin, että he voisivat pudottaa jonkin nimellisen rahasumman tililleni ja he saisivat käyttää do the dew-tussaustani markkinoinnissaan, mutta en saanut minkäänlaista vastausta, joten minulle tuli jälleen kerran hylätty olo. Onko se niin väärin, että taiteesta voisi tienata. Pitääkö taiteilijoiden vain kitua. En todellakaan tiedä.