Mitä sulta odotetaan
Okkos sä elossakaan
Mitä sulta odotetaan
Ne on kylläsii, laiskoja, unisii
Ne lorvii hitaasti käytävii
Kiertää tonttii, aina samaa reittii
Hakee röökit, vie takas kaappii
Ne on lopettanu uutta jo ettii
Ne viitti enää ees miettii
Ne viitti kattoo enää peilii
Ne tuijottaa pelkästään seinii
Äijät sählää, ne mihinkään tähtää
Ulos säntää, vaikka satas räntää
Naama virneessä sielläne vääntää
Päivästä päivään
Kaikki tuntuu vaikealta
Arki surkeelta, ankealta
Helpot asiatkin vaikealta
Tää ei tunnu enää oikealta
Sä vain teet minkä kerkeet
Otat vastaan kaikki ne haasteet
Joka suuntaan aina sä halkeet
Hyvä jos syömään kerkeet
Sä vain teet, sull on otteet ripeet
Sä teet, sull o kädet kipeet
Sä teet, sull o otteet ripeet
Sä lisäät liitteet ja vaihdat musteet
Me liikaa pelätään et tyritään
Muitten ehdoilla täällä me eletään
Nää robotit ei opi sitä koskaan
Ne ei opi sitä koskaa
Mitä sulta odotetaan
Ookkos sä elossakaan
Ja mietit mitä ajatellaan
Kunnes sut kuopataan
-
Mitä kaikkea tämä tuokaan mieleen, nuo sanat.
Sun kanssa oli kiva olla, ei tarvinu huolehtia mistään, ei juuri mistään.
Mentiin, tultiin, oltiin vaan ihan oman mielen mukaan.
Opetit mut juhlimaan, ihan kunnolla juhlimaan, nyt on aika rauhoittua.
Ei kukaan ikuisesti tuollaista jaksa, eihän?
Mie väsyin ja annoin olla.
En unohda koskaan, kuinka tapasin sinut ekan kerran.
Se oli jotain uskomatonta.
Pidä itsestäs huolta, joohan.