IRC-Galleria

Heräsin tänään taas lähempänä kahtatoista, viikonloppusin pitää nukkua! :D
Raahauduin alas ja keitin kahvia (äiti ja isä on tietenkin herännyt tunteja aikasemmin kun itse) ja tein leipää.
Join kahvia ja söin leipää, kun yhtäkkiä mun huomio kiinnittyi Satakunnan kansan Sunnuntai-liitteeseen, joka oli siinä pöydällä.
Sen kansi kiinnitti huomiota ja varsinkin kun alalaidassa luki "Lallin perilliset hallitsevat Suomea", mun kiinnostus oli herännyt vahvasti. Tollasta historiallista viittausta ei voi historiasta kiinnostunut sivuuttaa tosta vaan.

Täytyy sanoa että se oli hyvä kirjotus! Siitä on törkeän typistetysti Satakunnan kansan sivuilla.

Artikkelissa kerrotaan suomalaisten väkivaltaisesta käyttäytymisestä aina 1800-luvulta nykypäivään. Siinä historiassa ei ollut mitään uutta, tuli peruskoulun historian tunnit oltua hereillä ja puukkojunkkareiden teot muistan kyllä. Tosin kieltolain ajasta on mun historian opiskelussa aukko, mutta ei siinäkään niin suurta uutta tietoa artikkelissa itselleni tullut. :D

Mutta järkytyin lievästi sanottuna kun kerrottiin että Suomessa kuolee väkivaltaiseen kuolemaan vain vähän vähemmän ihmisiä vuodessa kun Serbiassa. Suomen taakse väkivaltatilastoissa jää lähes kaikki Euroopan maat.
Jos Suomessa kuolee väkivaltasesti 2,12/100 000 ihmistä, Ruotsissa luku on 0,98/100 000 tai Saksassa 0,6/100 000...
Väkivaltaista kansaa olemmeko?
Artikkelissa mietittiin sitä että jos se johtuisi sodan perinnöistä.
Kun Suomi itsenäistyi, ajauduttiin heti sisällissotaan.
Sisällissodan käyneet kasvatti seuraavan sukupolven, jotka joutuivat sotimaan.
Veteraanien on varmasti ollut vaikea puhua sodan kokemuksista, oma pappani ei ikinä puhunut kenellekään mitä hän koki sodassa.
Ehkä se on sieltä perua, se että suomalaiselle miehelle on vaikea puhua?
Kun sodan veteraanit eivät osanneet kertoa siitä kaikesta tuskasta mitä sodassa oli ja seuraava sukupolvi oppi ettei asioista puhuta?
"Tyypillisellä suomalaismiehellä ei ole kykyä kertoa tunteistaan ja sanojen sijasta hän käyttää väkivaltaa, kirjailija Sofi Oksanen arvioi taannoin Tanskan televisiolle."
Ja suomalaiselle miehelle viina on usein lohtu, suurin osa väkivallan teoistakin tapahtuu kännissä.
"Lalli alkoi viihtyä keskiolutkuppiloissa. Jos vielä niin huonosti kävi, että työt menivät alta, Lalli hukutti helposti vapaa-aikansa kolmoskarhuun. Tässä sypemisessä saattoi käydä niin, että vaimokin jätti. Keski-ikäinen Lalli jäi yksin - tai olihan hänellä kaveri, toinen samanmoinen mieskohtalo.
Lalli örvelsi pahaaoloaan kaupungilla, joutui välillä tappeluun ja palasi taas kotiinsa parantamaan haavojaan. Kutsui kylään kaverinsa.
Yhdessä sitten ryypättiin ja parannettiin maailmaa - vaan eihän se paremmaksi muuttunut. Lallin kaveri oli aina ollut heikompi ja kaihtanut tappeluita. Lalli päätti näyttää hänelle ja nappasi keittiöveitsen kätäeensä. Kun veitsi heilahti, kaverille kävi huonosti.
Kumpikin osapuoli oli tapahtumahetkellä yhdestä kolmeen promilleen humalassa."

"Puukolla iskemisen kulttuuri istuu meissä tiukasti. Harva suomalainen haluaa toista selvin päin vahingoittaa, mutta viinahuuruissa asia on helposti toinen.
Alkoholipolitiikalla voidaan tuskin asiaan paljon vaikeuttaa. Jos veroja nostetaan, viinaralli Suomenlahden yli saa vain uutta vauhtia.
Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen ei ainakaan auta asiaa. Hyvä kuitenkin olisi, jos suomalainen oppisi jollain ilveellä juomaan vähän iisimmin. Eikä yhtään haittaisi, jos arvot vähän pehmenisivät ja suomalaiset oppisivat käsittelemään tunteitaan.
Ongelmista oikeilla nimillä puhuminen ilman tunnepitoisia ylilyöntejä voisi auttaa."
Eli palataan taas ongelmaan, nimeltä puhuminen. :D
Tästä ollaan käyty kavereiden kanssa jo monia hyviä keskusteluita.
Että mitä vaikeaa on puhumisessa.
Itse, ja lähes kaikki kaverinikin, puhuvat asioista suoraan ja asioiden oikeilla nimillä. Meistä se tuntuu omituiselta ettei joku pysty siihen.
Mutta se ei tarkoita etten ymmärtäisi sitä.
On ollut pakko viime aikoina...
Isä nimittäin ei oo ikinä puhunut mistään asioistaan, vaivoistaan ja tunnoistaan.
Jos oot nähnyt että sitä painaa jokin ja oot kysynyt, vastaukseksi oot saanut vähättelyä tai syyttelyä että mistä sä tollasta oot saanut päähäsi.
Ja miten on käynyt kun on vähätellyt vaivojaan?
Mies joka ennen painoi kahta työtä, osallistui kunnallispolitiikkaan, hoiti kahden talouden työt, kävi talvisin metsässä sai kaksi aivoinfarktia ja halvaantui. (Nyt kyllä toimii vasen jalka että voi kävellä, mutta käsi onkin eri juttu...)
Tarinan opetus; älkää vähätelkö asioita ja puhukaa asioista niiden oikeilla nimillä!

Oho, tulipas pitkä vuodatus... O.o
Onnea jos joku pääsi tänne asti! :''D
Jos joku pääsi, niin haluaisin kuulla mielelläni muiden mietteitä!

Lainaukset ja kursiivoidut osuudet ovat artikkelista "Lalli tarttui pistooliin" (Satakunnan kansan Sunnuntai-liite 17.1.2010) ja jonka on kirjoittanut Jarmo Karonen.