pitkät takit, ei kasvoja näy
kylmät haulit taskuissaan
syyttävä sormi heilahtaa
viimeistä kertaa...
Koputus kuuluu hiljainen
ei katsota enää läpi kintaiden
levolle lasken, luojani,
viimeistä kertaa...
Verkot pois viedä voi
Pitkä on polku, rantaan vie
veneessä istuu totinen mies
sameaan veteen saattavat miehen
viimeistä kertaa...
Verkot pois viedä voi
Elonkorjuu
Vuoksesi ovat peilini tummenneet
lehtien alla on kasvot kylmenneet
Ei haravoida lehtiä, ei
ei oksia, ei
ei kasvoja, ei
saa odottaa jos jaksaa kevääseen
Painava on lehtiä kuljettaa
kukaan ei huomaa seassa vainajaa
Nyt kuormaa kantaa, saa
saa kiskoa, saa
saa repiä, saa
vaan pysyy mies paikallaan
Halla on pois sadon vienyt
jäässä on pellot ja maa
sade kyllästynyt satamaan
jäisiin jyviin hampaat halkeaa
Ensilumi peittää harmaan pihamaan
valkoisen peitteen alla rauhassa olla voi
ei palele enää milloinkaan