Valheet:
minun pitäisi juosta,
juosta kauas pois,
juosta karkuun
niitä,
ne tulevat tuskaisina
ja hengittävät niskaani,
eivät jätä rauhaan,
ne ottavat vallan
kun saavat kiinni
niitä ei näy,
mutta silti tiedän
ne ovat olemassa
myrkyttämässä toisten mielen
ikiajoiksi.
Ajaen tuskaan ja kuolemaan...
Näkinkenkä:
annoit minulle näkinkengän,
käskit kuunnella merta,
painoin korvani näkinkenkään
keskityin kuuntelemaan.
En kuullut mitään
kerroin sen sinulle
sanoit: ei sieltä mitään kuulukkaan
halusin vain kuulla hengityksesi.
Jokainen henkäys
tuo mieleen Enkelin,
niin tasaisia
ja viattomia.
Odotus:
sua kuistilla odotan,
tuulee, entä sitten
palelee, en välitä
jos tuuli tulee väliin,
puhallan sen pois
mikään ei saisi
tulla odottavan eteen
juuri ikävimmillä hetkillä.
Murheet matkaa...
Itken murheitani,
valutan kyyneliä,
niistä muodostuu lammikko
lammikosta muodostuu puro
puro laskee järveen
järvestä vesi virtaa mereen
jonne murheenikin ajautuvat
ja uppoavat pohjaan
hautautuen unohduksiin.