IRC-Galleria

1. kuukausi

Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempi unilauluni.

2. kuukausi

Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.

3. kuukausi

Arvaa mitä äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee minut surulliseksi myös ja itken kanssasi vaikket kuulekaan minua.

4. kuukausi

Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta sitä kasvaa vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.

5. kuukausi

Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?

6. kuukausi

Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!

7. kuukausi

Äiti, olen kunnossa. Olen jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua äiti?

Jokainen abortti on Yksi pysäytetty sydän enemmän. Ole kiltti, kuka tahansa oletkin joka luet tätä merkintää, laita tämä omaan päiväkirjaasi! kiitos.<3

Nytkin olen flunsassa, äiti sano aamulla et muahan täytyy kohta käyttää lääkärissä jos tuo yskä ei lopu :s tiiä sitä vaikka olis keuhkoputken tulehus.

Kohta tai kohta on jo talvi ja näkee kuinka maa saa valkoisen peiton päälleen, sen alla sitten ollaankin seuraava puoli vuotta. Onhan tässä välissä syksykin, joka on kerinny alkaa iltojen pimentymisien myötä ihan mukavasti, varsin jos ajaa jostakin yheksän jlkeen pyörällä kotiin, huomaa kuinka pimeetä voi olla. Syksy on sitten kaunsiat aikaa, lehdet vaihtavat ensin väriä ja sitten ne jo tippuvatkin maahan :/ Niiden seassa on hauskaa kahlata ja ajatella miltä tuntui lapsena sukeltaa ja uida kasoissa kuten Roope-setä tekee rahonjensa kanssa. Tosin ei se sukeltelu aina ollut mukavaa, sen huomas vasta kasasta noustua, kun lehdet oli kosteat ja jäi vaatteisiin kiinni.

Talvisin hypittiin lumikasoihin, eikä äiti oikein tykänny siitä, koska vaatteet hais ihan kissan pissalle.... meistä se oli hauskaa, siis se hyppiminen, ei kai kukaan tykkää jos vaatteet haisee kisunpisulle.

Valheet:
minun pitäisi juosta,
juosta kauas pois,
juosta karkuun
niitä,
ne tulevat tuskaisina
ja hengittävät niskaani,
eivät jätä rauhaan,
ne ottavat vallan
kun saavat kiinni
niitä ei näy,
mutta silti tiedän
ne ovat olemassa
myrkyttämässä toisten mielen
ikiajoiksi.
Ajaen tuskaan ja kuolemaan...

---

Näkinkenkä:
annoit minulle näkinkengän,
käskit kuunnella merta,
painoin korvani näkinkenkään
keskityin kuuntelemaan.

En kuullut mitään
kerroin sen sinulle
sanoit: ei sieltä mitään kuulukkaan
halusin vain kuulla hengityksesi.

Jokainen henkäys
tuo mieleen Enkelin,
niin tasaisia
ja viattomia.

---

Odotus:
sua kuistilla odotan,
tuulee, entä sitten
palelee, en välitä

jos tuuli tulee väliin,
puhallan sen pois

mikään ei saisi
tulla odottavan eteen
juuri ikävimmillä hetkillä.

---

Murheet matkaa...
Itken murheitani,

valutan kyyneliä,

niistä muodostuu lammikko

lammikosta muodostuu puro

puro laskee järveen

järvestä vesi virtaa mereen

jonne murheenikin ajautuvat

ja uppoavat pohjaan

hautautuen unohduksiin.

Mitä sitä taas tekis, kamut on riparilla.
Mie oon vain piirrelly *jännää*
Niin, katoin kyl Hovimäen vähänaikaa sitten, siinäkään ei kyllä tapahtunu paljon mitään.

Heih, voisin kertoa mistä toi 'viherhiukkas' nimi tulee.
Kun pidän vihreästä, mutten viemärin likaisen ruskeanvihreästä. :s
Mun vaatekaapis on vihreän värisiä vaatteita aika paljon, mun silmät vihreät, kesän pääväri on luonnossa vihreä (suomessa ainakin..)
Ja viherhiukkanen tuottaa happea. Ja muistan kuulleeni jonkun kamun sanovan joskus että puhistan pirteydelläni ilmapiiriä... Ja vien saasteet siitä paikasta pois.
Noh, ehkä, ehkä en. päättäkää ite. ja kertokaa mielipiteenne.

Niinpä niin. on varmaan joku kuukausi kello tässä mun päiviksessä. Aina kuun alussa ja lopussa tulee kirjoiteltuu jotain...

eipä ole tapahtunut mitään mainitsemisen arvoista.
Paitsi että pääsin ripille joitain päiviä siten, mut kukapa sitä ei tietäisi. Olen parin viikon päästä Muonioosa jolain perhe leirillä porukoitten kanssa..! Jäiks.