IRC-Galleria

Tänä keskiviikkona mulla pitkästä aikaa töissä keskellä päivää vapaata aikaa. Kaikki postitukset ja tilaukset on hoidettu eikä uusia juuri tällä hetkellä ole tiedossa. Joten käytänpä tämän hetken ihmitelläkseni vaivaa joka minulla on ollut niin pitkään kuin voin muistaa, mutta jonka tieteellisen olemassaolon tajusin vasta maanantai-iltana luettuani Hesarin.
Eli unihalvauksesta on kyse. Tietojen mukaan noin puolet ihmisistä kokee sen kerran tai pari elämässään, mutta 3-5 prosenttia se vaivaa jatkuvasti. No minähän tietysti kuulun siihen vähemmistöön.
Jotkut ovat luulleet tulevansa hulluiksi tai kohdanneensa ufoja/yliluonnollisia olentoja unihalvauksen muodossa. Hah. Itsehän luulin sitä aina sitkeän unen jälkeiseksi lieväksi sekavuudeksi, ns. unenpöppöröksi. Eli kuten asiaa nykyisin ajattelen, aamukuolleisuudeksi. (Minähän en koske kahvikuppiin pitkällä tikullakaan.) Turha siihen mitään ufoja on sekoittaa. Uskonnollisilla ihmisillä se taitaa olla helppoa kun muutenkin on järki vinksahtanut.

Tämä on omalla kohdallani suht harvinainen mutta silloin sitten ikävä asia. En halua edes kuvitella niitä jotka kärsivät siitä useammin kuin kuukausittain. Sääliksi käy. Paria hassua IRL-juttua lukuunottamatta en tiedä mitään kauheampaa kuin yhtäaikaisen yksityisyyden menetyksen, kauhun ja täydellisen voimattomuuden tunteen samanaikaisesti ja toistuvasti. Voin vain kuvitella miten typerältä näytän herättyäni selältäni, tuijottaessani eteenpäin ja ehkä hikoillessani ja täristessäni. Hah.
Onneksi unihalvauksen tajuaminen ei johda siihen etten uskalla mennä nukkumaan kun Freddy voi tulla. Viime yö oli aika haasteellinen mutta sujui lopulta. Eli pahin mahdollinen on jo takanapäin. Sen sijaan nyt arveluttaa se seuraava kerta kun halvaus iskee. Vituttaa jo etukäteen ajatella koko asiaa.

Jees. Nyt postikierrokselle ->

Tämä on näitä aamuja.

On maanantai.
Niska ei toimi.
Selässä on kipuja.
Istun vaihteessa aulassa, hymyilen joka vastaantulijalle ja toivotan hyvää huomenta.

Toissapäivänä oli vielä kuumetta. Edellisen kerran olin virallisesti kipeä yhden päivän muistaakseni lokakuussa 2005. Ja sitä ennen kai toissavuonna.

KILLED BY SLAYER MOTHERFUCKER!

Jeps, oli nasta ilta eilen. Slayerin uuden levyn biiseistä kuultiin neljä, mutta se paras eli Catatonic jäi tietysti soittamatta. Vanhat biisit toimi kuten aina. Paitsi ehkä Die by the Sword.
In Flamesin keikka oli paras näkemästäni kolmesta, ehkä siitä syystä johtuen että olen tänä vuonna kunnostautunut niiden levyjen ostelussa ja vanhatkin on todettu toimiviksi. Oma suosikkini In Seach for I jäi tosin taas kuulematta. Mut liekö tuo ihme, kun ei noilta koskaan tässä maassa nää headliner-settiä. Paitsi ehkä jollain random-rockfestarilla jonne poserit menee kattomaan indiepaskaa ja rockpaskaa.
Bodomi tuli nähtyä neljännen kerran. Pitäähän ne kerran vuodessa aina nähdä. Ne ei voinu vetää kuin naurettavat puoli tuntia joten ensi vuonna pitääkin kai mennä klubikeikalle. Hyvät biisit kuultiin kyl.
LOG tuli nähtyä ja TEB kuultua etäisesti.

If the radiance of a thousand suns were to burst at once into the sky, that would be like the splendor of the Mighty one...

I am become Death, the shatterer of Worlds.

Uutinen Immortalin keikasta ensi vuoden Tuskassa kaikui korviini parikymmentä minuuttia sitten. Aika kova juttu, etten sanoisi. Pelkästään Immortal yksinään tekee ensi vuoden Tuskasta kovemman kuin mitä tämän vuoden Tuska paperilla oli. En käynyt siellä tänä vuonna kertaakaan bändien takia (enkä toissavuonna SA-INT:in takia), mutta nyt voisin ostaa vaikka kolmen päivän lipun pelkästään Immortalin takia. On se nyt jumalauta! Hähääähähäääää!

THE NORTHERN CHAOS GODS!

Olen nyt istunut ties kuinka monen päivän aikana lähes koko työajan vaihteessa. Ei tämä hirveän hajottavaa hommaa ole, mutta niitäkin tympiviä hetkiä on. Äsken oli onneksi hyvä hetki. Tuli nimittäin kenties paras väärä numero koskaan. Joku vanhempi naishenkilö halusi peruuttaa Seiskan tilauksen :D Ei ihan oikea numero ottaen huomioon että täällä on lähinnä ay-liittoja ja niiden työttömyyskassoja.

EDIT: juuri olin tuon postannut ja heti soitti joku joku halusi, ei järjestötaloihin, vaan jätehuoltoon. Ratings.

"I hate you, I hate both people in the ring, the referee is Canadian, I hate him too, he's the one that counted me out against Rey, that I also hate. I got beaten by Bobby Lashley who I hate, I'm the one that dropped the championship to John Cena, and I DAMN SURE hate him. I hate all of you people!"

Onneksi se mies on siellä.

Huhhuh, ei JBL:ää sentään.

Surullinen viikko kertakaikkiaan. Jos showpaini olisi uskontoni, voisin nyt todeta The Wrestling Godsien vihaavan minua. Ensin King Nana ja nyt JBL. Mihin tämä maailma menee? Onko siellä toisessa päässä valoa?

Ronnie James Dio kirjoitti:

Are we all haunted by the ghost imagination
It just can't be, I've seen them there
Howling at the moon

Is it just me or does somebody else believe this?
Well I'm not alone and I'm not afraid
There's just one way to see
After all

No voi vittujen kevät. Painoin sitten peruuta-nappia. Saatanan mulkerot.
Otetaas pikauusinta.

Hyvät uutiset: FCF aloittaa ja Sopranos jatkuu.

Neutraalit uutiset: mulla alko oppisopimus.

Huonot uutiset: 12-tuntiset päivät ei houkuttele.

PWF lopettaa! Voittekonää kuvitella, voi vitun vittu! Se siitä Team Horna vs Rat Packista. Se muroista ja kaikesta.

Mut hei, jokaisella myrskypilvellä on hopeareunus tms.: paini Suomessa ei kuulemma lopu, ja huomenna tulee uus Iron Maiden.

Mut silti. Mielummin olis PWF vaan jatkanu. Toivottavasti seuraava fede keskittää toimintansa edelleen pk-seudulle, ja miksei samantien Helsinkiin. Ja pysyy eksponentiaalisesti pystyssä sen mitä VPW (3kk) ja PWF (2½v).