Kohti Petsamon kentällä mä taapersin
pelin jälkeen kai toisinaan itkinkin.
Siellä oppia pallon ja pullon sain.
Myöhemmin sieltä naistakin hain.
Elo silloin se oli niin siloista.
Me nautimme vain pelin iloista.
Nyt kärsiä saan liikakiloista.
Ikämiehiin mä pestin jo sain.
Mää oon Tampereelta nääs
TKT:stä katto nääs.
Tunnen pallon pyöreän
sekä naisen rempseän.
Mää oon kisatoveri
manselainen kaveri.
Täällä viihdyn ja tänne jään.
Me nuorena kuljimme Tammelaan
nahkaista palloa potkimaan.
Siell Eiranto, Lilja tai Helminen
teki maalin kuin leikiten.
Siihen aikaa niin myös riitti katsojaa
ei tarvinnut lehdissä mainostaa.
Mielessäin muistelen Pappa Turkian
kaivon kannella näin huutavan:
Mää oon Tampereelta nääs
TKT:stä katto nääs.
Tunnen pallon pyöreän
sekä naisen rempseän.
Mää oon kisatoveri
manselainen kaveri.
Täällä viihdyn ja tänne jään.
Aurinko lämmitti kesäisin
kun Ensilää kohti mä taivalsin
matkan jälkeenkin jo saavuinkin märkälään
siellä sekoittuu jätkältä pää.
Jälkeen tanssien kun mä iltaisin
kanssa neitosten kuutamon katselin.
Kesän tuoksu ja Ensilän tyynet veet
silmiin herkistelee kyyneleet.
Mää oon Tampereelta nääs
TKT:stä katto nääs.
Tunnen pallon pyöreän
sekä naisen rempseän.
Mää oon kisatoveri manselainen kaveri. Täällä viihdyn ja tänne jään.
♥