IRC-Galleria

Nyt se joulu sit tuli taas.. Ihanaa aikaa mutta samalla todella ahdistavaa. Tietysti on ihanaa olla rauhallisesti yhdessä perheen kanssa. Aika harvoin sitä kaikki ollaan yhdessä ja että ei oo mihinkään kiire tai ei tarvii pahemmin stressata. Mut kumminki kaikki on koko ajantekemässä jotain ostoksia ja sellasta. Ja ne joululahjat. Inhottavaa että pitää antaa lahjoja vaan sen takia että on joulu. Annan mielelläni lahjoja kun haluan osoittaa henkilölle että välitän. Joulu on myös kyllä mulle aina merkinny sellasta jenkkilän kiitospäivää. Kiitän usein jouluisin kaikesta mitä oon saanu. Sellasta hiljentymisen aikaa. Meen itseeni ja mietin mitä voisin tehdä toisin ens kerralla. Mut kumminki ahdistaa tää joulun aika. Pitää olla kiltti ja kaikkee.. damn.. Jouluja kaikille!

Elämä ei aina mee niin ku suunittelee tai toivoo.. Mut ehkä sen takia jotkut asiat tuntuu paremmilta ku toiset. Eihän koskaan olis ihanaa jos aina olis koska silloin ei tietäis että on ihanaa koska sellasta tunnetta ei olis koska aina menis hyvin, ei koskaan huonosti. Mitä ihanaa siinä on? Muistan kyllä tunteen ku menee hyvin. Tunnen sen hetken ku ei mene hyvin. Näitä kaikkia asioita tulee ja menee.. Täysin luonnollista. Vaikkakin toivoisin että taas olisin pilvissä. Loppujen lopuksi kuinka huonosti on asiat että sitä ei olisi pilvissä? Voin kumminkin ihan rehellisesti sanoo että mulla kumminki on niin ihania ystäviä, perhe joka rakastaa ja pitää huolta, tukee ja auttaa kun sitä tarvitsen. Terveänä olen kumminki ollu aika hyvin. Pari pientä kolhua tai vastaavaa haavaa, jotka kumminki ajan kanssa paranevat. Pari pientä säröä sydämessä, jotka ovat kumminki tehneet minusta juuri tälläisen ku olen. Siitä olen ylpeä! Turhaan tässä valitan että olen masentunut! Leuka pystyyn ja takas kahdelle jalalle, niin kuin aina ennenkin!