IRC-Galleria

Daniil Slopova asteli kohti työpaikkaansa rautakauppaa varmoin, mutta ripein askelin. Tänään olisi hänen suuri päivänsä näyttää kaikille, että hän pystyisi tulemaan ajoissa töihin. Daniin myöhästeli aina ja joka kerta aivan käsittämättömistä syistä. Ne olivat niin ihmeellisiä, ettei hän edes itse ymmärtänyt miten ne olivat mahdollisia. Ne vain olivat.

Tämä päivä oli kuitenkin alkanut niin hyvin, ettei Daniil uskonut minkään menevän pieleen. Yhtäkkiä hän kompastui. Hän kompuroi niin, että meinasi lentää nenälleen. Lievästi kiroillen hän katsahti esineeseen, johon hän oli kompastunut. Maassa makasi mies täysin liikkumattomana. Daniil kumartui miehen puoleen ja kokeili tämän kaulavaltimoa. Pulssia ei löytynyt, joten Daniil totesi miehen kuolleeksi.

Daniil katsahti kelloaan ja kirosi lisää; jos hän nyt ei heti jatkaisi matkaansa, niin hän myöhästyisi taas töistään. Juuri kun Daniil oli jatkamassa matkaansa saapui paikalle miliisien ajoneuvo. He sanaakaan sanomatta nostivat ruumiin auton takapenkille ja asettelivat tämän istuma-asentoon. Tämän jälkeen miliisit puhuttelivat Daniilia:

- Daniil Slopova, te olette pidätetty taposta epäiltynä, toinen, viisaamman näköinen poliisi sanoi.
- Mutta ette te voi nyt pidättää minua. Olen kerrankin matkalla ajoissa töihin, Daniil vastasi.

Miliisit tuijottivat ensin Daniilia ja vilkaisivat toisiaan yllättyneinä. He työnsivät Daniilin takapenkille ruumiin viereen ja lähtivät kaahaamaan sireeni ulisten. Perille päästyään auto pysähtyi kuin seinään ja Daniil kiskottiin ulos autosta. Daniil kumartui vielä kättelemään vieressä makaavaa ruumista ja kiitti miliisejä kyydistä.

Nyt työpaikalla ajoissa olo oli lähempänä kuin koskaan. Daniil lähti astelemaan kohti rautakaupan ovea. Hän vilkaisi vielä kerran rannekelloaan, joka näytti viittä vaille kuutta. Siis viisi minuuttia vielä aikaa. Juuri kun Daniil sai kiinni oven kahvasta, hänen päähänsä kolahti kattotiili. Se oli Daniil Slopovan viimeinen muistikuva elämästään.

(c) Tuukka Honkanen

Heh, mutsi kävi tossa perjantaina ostamassa uusimman potterin. Aattelin lukee sen joskus ku ei oo niin paljoo kouluhuommia. No tuli sitten otettua se lauantaina käteen. Ja maanantai aamulla siinä neljän aikaan se oli luettu. Perkeleen hyvä kirja, niin ku edellisetki. Harmittaa vähän ku tuli luettua se niin nopeesti, mutta eiköhän se tule luettua taas jossain vaiheessa uusiks. Oli kyllä hieman yllättävä loppu. No siitä kuitenkin suuri kiitos Rowling.

Kohta pitäs ajotunnille suoriutua. Jos vaikka sais tän ajokoulun ohi kesään mennessä. Nyt syömään ja siitä kaahailee. Rauhaa.

np. Ruudolf - Thunderking pt. 2

- Sty

Hitto soikoon eilen meni taas myöhään. Lievästi paska olo tällä hetkellä, mutta itteppä on aiheutettu. Rahaa meni kyl sen verran, et nyt saa riittää alkoholilla pelleily muutamaks viikoks. Mutta olipahan eilen ainaki hauskaa, ja SP:n matotki säily.

Autokouluun pitäs huomenna mennä. On sinnekki tullu käytyy ilmottautuu. Ois aika hyvä suoritus jos seki menis kerrasta läpi.

Ei vittu, ei pysty kirjottaa enempää. Niin PASKA olo. Rauhaa.

- Tuukka

Irc -Galleriaan on nyt toden teolla iskenyt uusi villitys: päiväkirjat. Päiväkirja idean pälkähtäessä ylläpitomme päähän ei varmasti osattu näin vahvaa suosiota osiolle edes odottaa. Aluksi kaikki kirjoittelivat ahkerasti päivä tapahtumista, runoja ja muita mukavia tapahtumia. Mutta nyt on tilanne toisin.

Gallerian päiväkirja -osastolla alkoi viikkoja sitten ilmetä aivan uudenlaista ajan tuhlausta. Vakio kaava kysymyksiä, joihin jokainen sitten täyttää omat vastauksensa. Idea levisi räjähdysmäisesti koko Galleriaan ja nyt täytettäviä lomakkeita on monia erilaisia ja samat ihmiset täyttävät näitä tiuhaan tahtiin. Mihin tässä nyt sitten on menty?

Katsoessani viimeisiä kirjoitettuja päiväkirjoja huomasin, että jo yli puolet kirjoituksista oli näitä kyseisiä lomakkeita. Tähänkö Gallerian ylläpito tähtäsi julkistaessaan mahdollisuuden kirjoittaa päiväkirjoja? Suuresti epäilen tätä. Mutta jokainen tehkööt päiväkirja -palstallaan niin kuin parhaaksi näkee. Ihmisestä ei ole toista ihmistä tuomitsemaan.

- Tuukka

Taas ollaan loman loppupuolella ja tänäänkään en mitään saanu aikaan. Nukuttua tuli puoleen päivään ja polteltua muutama NBA matsi cd:lle pois koneelta tilaa viemästä. Illalla rinksalle kaupunkii, hätilää, tiiriöön ja ties minne. Ja siitä sitteen Timolle kaatamaan muutama olut kurkkuun. Ja kyseessä tosiaan muutama eli 2 (kaksi) pulloa. Vittu mikä ilta noin suoraan sanottuna. Nyt pitäs mennä vakoilee tota lätkää vaikka sekään kiinnosta kyl yhtään. Ja väsyttää ihan liikaa. Ja kouluki alkaa taas kohta. Ja kohta on keskiyö. Ja mikään ei jaksa kiinnosta.

Joo nyt kärsimään tonne television ääreen. Ketään mun valitukset kuitenkaan kiinnosta. Että kiitos vaan huolenpidosta perkele. Hajoo muuten pää, jos ette sitä jo edellisistä lauseista huomannu. Kiitos. Suomi - Venäjä ja välierät. Kauniita unia. Ei näin.

- Tuukka

Sillon joskus karitsana tuli hieman riehuttua/
kaikki Keravan mestat tarkkaan koluttua/
joka kiven kolo ja leikkikenttä tutkittua/
eikä ollu riesana rankkaa koulutusta/
ei niistä ajoista jää muisto musta/
vaan tunnelmat kavereista mukavista/
en joudu kärsimään sisimmässäni tuskasta/
ku voin musiikin avulla irrotautua tästä paskasta/
pitemmän päälle porukat ilmeisesti kyllästy paikkaan/
muutettiin Hämeenlinnaan, "tää on sulle parempi mesta kasvaa"/
kavereita jäin syvästi kaipaamaan/
mutta katseeni jo sillon suuntasin tulevaan/
nyt tääl on meijän ikioma kotitalo/
mut silti mua keravalle vetää joku tunteen palo/
turhaan itseäni mä muutosta moitin/
joskus iltaisin mietin miten asiat vois olla toisin/

Back to the day when I was just a little kid/
just playing around, when I did worry nothing/
these times have gone and leave me just the feeling/
that everything could be better than it nowadays is/

Hämptoniin asettuminen vei aikaa/
kavereita sain, onks tää jotain taikaa?/
pystyin rennosti ottaa, pelejä pelaamaan/
todistettua tuli: kyllä metsä vastaa ku sille huudetaan/
polkuni valitsin ja alkoi peruskoulu/
vuodet vieri, meni ohi moni juhannus ja joulu/
paskaa sattu, kyynel poskee pitkin noru/
oli kyl myös hauskaa, ei aina tullut poru/
monia asioita tuli tehtyy, osan haluisin ottaa takasin/
jos ois mahollista siihen aikaan vielä palaisin/
kaikki oli huoletonta, katseltiin vain pilvien muotoja/
kaikki oli rauhallista, polteltiin muurahaisia suurennuslaseilla/
nyt on uudet kuviot, mukana alkoholi sekä huumeet/
joskus krapulassa ihmetellään "mitä on nämä ruhjeet?"/
mitä eilen tuli tehtyä? saanko sitä vielä hävetä?/
nostan luurit korville ja jatkaan kävelyä/

Back to the day when I was just a little kid/
just playing around, when I did worry nothing/
these times have gone and leave me just the feeling/
that everything could be better than it nowadays is/

- Stygenius

PS. Paskaa on, tiedän sen, mutta tulipahan purettua jotain taas sisältä.

Taas on vuorokausi vaihtunu uuden puolelle ja mä oon vielä hereillä. Eikä väsytä yhtään. Unirytmi taas aivan poissa radalta. Nooh, on tässä onneks vielä melki viikko aikaa sitä korjailla. Tosiaan loma alko vihdoin. Ei tätäkään oo odotettu, ku joululomasta lähtien. Aika kyl jostain syystä on lentäny ja lomakin on varmaan ohi ennen ku se ees kerkee alkaa. Aika lentää hyvässä seurassa. Käsi. Nääh, jos joku ton läpän tajus omaa todella sairaan mielikuvituksen.

Tuli tossa tänään (tai siis eilen) käytyä jopa Tampereella asti katsastamassa manselotteja. No ei nyt sentään. Jos joku tietää mistä puhun, ni kunnioitusta. Kuhan kävästiin kaverin kanssa jossain auto hifi liikkeessä. Itte en tajunnu hölkäsen pöläystä siitä mitä se myyjä selitti, mutta en onneks ite ollu kauppaa tekemässä. Menee muutenki ymmärryksen yli tommoset über tuunaukset.

Pitäs kait siirtyä tosiaan tonne punkan puolelle tarkkailemaan unimattia kiikaritähtäimen läpi. Jonain päivänä mä vielä saan sen pään seinälle. Aina se kerkee heittää sen unihiekan ennen ku nään siitä ees vilausta. Epäreilua. Too fast for me.

Nyt tulee kyllä niin sekavaa tekstiä, että alta pois. Nopeesti nukkumaan ennen ku pää räjähtää tai jotain muuta vastaavaa. Eih. Öitä

- Tuukka

Wanhojen tanssit ohi vihdoin. Voi kyl tässä vaihees sanoo, et oli kyl lukion rennoin kurssi tähän mennessä. Tunneilla oli aina mukavaa ja tanssit meni viel suhteellisen hyvin yleisölle esitettäessä. Wienervalssin vikat 12 tahtia valssia pyörien ei tainnu kertaakaan onnistua kunnolla, mutta minkäs teet. Eipä haittaa pätkääkään.

Rahallisesti tansseista tuli selvittyä nollalla eurolla, jos jatkoja ei lasketa mukaan. Jatkoilla sit meniki ihan tarpeeks. Perkele 5,60 e 0,4 tuoppi!! Ja yökerhon puolella ei myyty muuta ku limua. Mutta ruoka oli ainaki HYVÄÄ: pippuripihvejä, kanaa, juusto/kermaperunoita, kalaa ja alkuruuat. HERKKU!

Joskus kahentoista jälkeen kyllästyttiin Petjan kanssa meininkiin ja lähettiin Papukaijaan huomattavasti halvemmille oluille. Sieltä sitten Petjalle saunomaan ja partyymaan. Nukkumaan joskus kuuden jälkeen ja yheksältä ylös. Että semmonen reissu sit taas. Iso kiitos Petjalle nukkumapaikasta/oluista/taksista. Tarjoon kyl joskus kierroksen!

Nyt ruokailemaan tuota lasangea ja sit vahtaamaan ku Punaportin Blues kohtaa IKLU:n.

John Lee Hooker - Boom Boom!!

- Stygenius

Joo, on taas yks päivä takana. Tinspalla tuli oltua naukkailemassa hieman ja taitaa lauantai lähennellä jo uhkaavasti. Ei tähän koneelle ois muuten uskaltanu, mut oli ilmeisesti kone jääny lähtiessä auki.

Koeviikko vihdoin ohi. Joskus ens kuussa saadaan tietää tulokset. Nelosia tulee satelemalla. Ei voi mitään.

Nyt kyllä väsyttää niin paljon, että nukkuminen on seuraava tehtävä. Öitä kaikille.

- Tuukka

On kyllä semmonen viikko taas edessä, että nyt jo vit***a. Koeviikko, mikäs muu ja kauhee flunssa kaupan päälle. Ei oikeen kiinnosta lukee pätkääkään ja sillonki ku saa kirjan auki, nukahtaa. Harmittavasti ei saa uusia ku yhen kokeen per uusinta päivä, joten pakko vaan yrittää täysillä. Nyt riittää ku menee läpi.

Ei tässä koneellakaan jaksa pitempää istuskella, joten so long brothers and sisters.

- Tuukka