Miro on vähän ruvennut jo vieratamaan ihmisiä<3 Eilen se oli niin ihana kun ite olin hetken koneella ja se oli lattialla leikkimässä ja kun sillä on sellanen perhos lelu jonko siivet rapisee ja kun sitä keinuttaa kuuluu kilinkolin.. ni Miro leikki tossa ja sit kun se keksi että kun se koskee siihen leluun ni siitä kuuluu se kilinä ja aina kun se koski siihen ja kuulu kilina niin se alko nauramaan.. se oli sen mielestä varmaan tosi jännä ja hauska juttu.
Mutta niin se vaan on että ennen kun musta tuli äiti niin en voinut kuvitellakkaan miltä tuntuu olla äiti, se on ihan erillaista rakkautta kun jotain poikaa/miestä kohtaan.. ja voi että miten ylpeä olo tulee aina kun mun rakas lapseni oppii jotain uutta.
En ikinä tiennyt että jotain voi rakastaa niin paljon kun omaa lastaan ja että musta on näin ihanaa olla äiti<3 Janin sanoja lainatakseni äidin ja lapsen välillä on sellanen ihQ side äiti vaan on lapselle se tärkein ja äidille on se lapsi tärkein tai ainakin mulle on miro tärkein asia koko maailmassa.
välillä aina silloin kun Miro nukku koko yön omassa sängyssään niin mietin että alkaakohan sitä pelottaa kun se herää ja huomaa olevansa kaltereiden takana, sen takia rupesinkin ottamaan sitä omaan viereen nukkumaan ja nyt se ei nuku enään omassa sängyssään ollenkaan:/
mutta on se niin ihana varsinkin silloin kun se hymyilee ne on päivän parhainpia hetkiä kun ensin miro alkaa nauramaan ja sitten mäkin alan nauramaan ja sitten vaan nauretaan joku 10minuuttia näin tapahtuu aina pari kertaa päivässä ja sitten miro tykkää ihan hirveesti kun se on selällään ja otan sitä käsistä kiinni ja nostan sitä sellaseen istuma asentoon, siitäkin se aina lakaa nauramaan hirveesti ehkä se on jotenkin hurjaa sen mielestä;) iltasin on parasta kun se nukuhtaa mun syliin ja tuhisee mun korvaa vasten sitten vaan paijjaan sen selkää hetken aikaa ennen kun vien sen omaan sänkyyn<3