Sinne on mennyt Tracon VI.
Olisin varmaan aikaisemminkin kirjoittanut tämän blogimerkinnän jos en olisi sairastunut heti perään... En kyllä ihan tajua miksi edes tulin kipeäksi kun ei siinä asussa ainakaan kylmä tullut!
Mut kumminkin Traconiin. Eka päivä kyllä alkoi aikas pahalla jännityksellä kun jouduin menee kaveria vastaan yksin keskustan läpi Millennium Earl asussani. Jotenkin oli sellainen olo, että "Anteeksi.. Älkää pliis tuijottako.. En mä oon näin fat-ass kumminkaa.."
Mutta bussiasemalla joku random nainen halusi ottaa kuvan ja vanhan pariskunta kysyi, että onko jokin sirkus kaupungissa.
Alkaessani kumminkin selittää jälkimmäisille, että on sellainen japanin harrastajien tapahtuma nii pappa sanoi ihan "Ai sellaista animee ja sillai?" Silmäni kyllä lievästi sanottuna meinasi pompapata päästäni koska se on ensimmäinen kerta kun joku tuota ikäluokkaa tietäisi tai edes välittäisi tietää asioista.
Jännitys kyllä helpotti aikalailla coni paikalle päästyäni. Paljon tapahtui ja todella moni kehui cossiani ja halusi kuvata.
Positiivinen vastaanotto oli oikeasti yllättävää. Millennium Earl oli kumminkin ensimmäinen Cosplayni IKINÄ niin uskoin että ehkä kourallinen ottaa kuvan, koska cossin taso ei vastaisi heidän standarteja..
Sain aikamoisen yllätyksen kun ensimmäisten tuntien aikana jotain 20 ihmistä oli jo kuvannut ja pääti jo silloin lopettaa laskemisen xD
]Kävin jopa yhdessä vaiheessa vaihtamassa muutamaksi tunniksi kevyempään WannaBe geishan asuun. Pystyin jopa keskittymään omaan kuvausjahtiini! Eikä kavereiden tarvinnut toimia elävinä naulakkoina x'D
Kävin kumminkin vaihtamassa takaisin Earliksi.
Kokeilin ensimmäistä kertaa ParaPara peliäkin ja voin sanoa ettei se ollut lainkaan helppoa siinä Earl asussa!
Peli kun tuppas ottamaan reaktiota mahtavasta ahterista x''''D
Sunnuntaina oli Cosplay-deitti. Jännitti kyllä ihan hirveesti, mutta oloani rauhoitti kun kertasin vastauksia ja tieto, että "Onneksi ei tartte vetää lonkalta.. Sillo varman kuukahtaisin lavalle.."
Noh... Ne jotka Cosplay-deitin kävi katsomassa tietävät miten kävi..
Kierrokseni kysyjä teki täydellisen feidauksen.. Mielessäni pyöri vain "Voi *PIIIP* Mä kyllä niin *piip* katotaan vaan niin mä *piip* kuukahdan lavalle ja teen itsestäni *piip* *Piip-pi-pi-piii*"
Niillä eväillä vaan mentii ja jäi paha maku suuhun kun muut kierrokset olivat kumminkin loistavia.
]Onneksi sain edes muutaman kerran irroitettua naurua yleisöstä~
Itse olen kumminkin aina nauttinut Cosplay-deitistä <3 Se on ollut vakituinen ohjelmisto ainakin parisen vuotte ja tulee olemaan jatkossakin aina kun se järkätään.
Sunnuntaina minua kuvattiin entistä enemmän. Kai johtuu siitä että olin enemmän maski naamallakin.
Cosplay-deitin aikana oppi nimittäin olemaankin siinä pitkiäkin aikavälejä ja Earlin tyylillä on kiva kävellä.
Jopa lauma randomeja JAPANILAISIA turisteja otti miun kanssa ryhmä kuvan! Ensin he otti vaa yksittäistä, mutta kun aloin poseeraamaan he yhtäkkiä piirittivät minua ja olin *Mitä, mitä, mitä ny tapahtuu!??*
Mutta kun älysin idean olin enemmän kuin iloinen naamiosta koska kasvoni olivat vääntyneet niin suureen hymyyn kuin olla ja voi. Egokin meni hatun läpi nii että suhahti!
Lopuksi kävin seuralaisteni kanssa katsomassa cosplay esityskisan ja paljon tuli naurettua!
Aina se harmittaa kun coni loppuu.
Aina tuntuu yhtä masentavalta palata "oikeeseen maailmaan" jossa odotetaan niin paljon. Eikä ymmärretä.
"Etkö viitsisi olla normaalimpi?"
"Hyi vittu, ookko joku ErNu?"
"Miten sä kehtaat pukeutua noin?"
Jne.. jne.. jne..
Coneissa taas sua ymmärretään, tuetaan ja kannustetaan erillaisuutta. Ihan kuin kaikki sillä olevat ihmiset sanoisivat äänettä:
"Et sä oo outo tai friikki. Oot yksi meistä. Sulla ON paikka tässä maailmassa, sut hyväksytään täällä. Ollaan yhtä ja me seistään sun takana."
Heh.. Kuinka syvällistä, mutta sellainen olo minulle vaan tulee.
Eihän se kumminkaan väärin oo?
Millennium Earl (aka. Sudden-Death) kiittää ja kuittaa
<3
