IRC-Galleria

Olkoon vaikka omistettu sille henkilölle, joka oli valittanut taannoin Wanaja Festivalista kantautuneen liian kovalla voluumilla musiikkia klo 01, vaikka viimeinen esiintyjä oli lähtenyt lavalta klo 24.

(Muuten oli kyl paskat festarit, enkä mene enää ikinä. Ellei kattaus parane ja jotain muitakin ihmeitä tapahdu.)

En muuten tilaa cdonilta enää ikinä mitään. Enkä levykauppa äxästäkään.
Ja liimaan postiluukun umpeen.

Http://sue84.blogspot.com

Ampaisin tänäänkin pururadalle. Oli jotain 7 astetta ehkä lämmintä, mutta ihan nätti aamuauringonpaiste. Sieltä se henkistyminen löytyy ja läskit karisee, ajattelin. Vitutuksen esiaste kehittyi jo ennen kotiovesta ulostautumista: Noksun XpressMusicin vakiokuulokkeiden narun pituus, tai oikeammin lyhyys. Missäköhän valmistaja on ajatellut, että puhelinta pidetään musiikkia kuunnellessa? Kädessä? Tissien välissä? No, kun niitä mulla ei ole (käsiä tietenkin), niin tyydyin kuuntelemaan lintujen laulua.

Eihän sitä seesteisyyttä kauaa kestänyt. Pururata ja kadut oli täynnä dementiahiihtäjiä. Suksien unohtuminen on vielä ihan ymmärrettävää, mutta popula oli jo ilmeisen altzheimerahtanutta. Ei edes muistaneet, miten niitä sauvoja pidetään kädessä, vaan niillä huidottiin sinne sun tänne pakkoliikkeenomaisesti. Ja pururadallahan pitää kävellä kolme (pyylevää mummoa) rinnakkain - huidonta on tällöin äärimmäisen tehokasta. Saako tässä nyt vanhana päivänä, vittu, ninjaksikin vielä ruveta, ihan vähän oli vain tarkoitus peruskuntopohjaa tehdä? Väistelyiden ohessa pääsin kuuntelemaan sairauskertomusmärinää ja juoruja ja kiertelemään hevosen kokoisia rakkeja. Eikö siihenkin - jumalauta - voi tehdä lakiehdotusta, että 150-senttinen anorektinen pikkumimmi saisi ottaa lemmikikseen vain chichuahuan (en tiedä miten taskuhaukku kirjoitetaan, eikä vois vähempää kiinnostaa) tai kiinanpalatsipölyhuiskan? Saatana, että kylmii, kun tulee semmoinen mini-me vastaan kahden karhun kokoisen kuolaajan kanssa noin 90 asteen takaviistossa ja jalat ilmassa!

Selvisin hädin tuskin kotiin ja parvekkeelle, aikeenani oikeasti päästä nauttimaan auringosta. Tupakki huuleen ja möllölleen. Yhtäkkiä tuli fiilis, että ahdistaa. Siristin silmiäni, ja kas kas, vastapäisen talon pihassa on taas pitkät päällä. Ontuva papparainen seisoi tuijottamassa ihan kohtisuoraan meikäläisen pärstää oman ulko-ovensa edessä rekvisiittanaan katuharja. Eilenhän se "haravoi", samoin toissapäivänä, ja silloin mukana "haravoimassa" oli myös 2/3 aktiivi samasta talosta. Lopputulos löytyy ehkä jostain korttelikyylämuistikirjasta, mutta pihan siisteydessä moinen tuntien tehokkuus ei loista.

No tässä kirjoittaessani siis mielenrauha on edelleen haussa. Mutta onneksi saan kuunnella Mambaa, vaikka minulla ei olekaan mikään radio/telkkari/winamp/mediaplayer/kännykkä tms. päällä. Helmeä! Ehkä kohta tulee se rääkyvä naissoolo myös...

I'm the ghost in your house
Calling your name
My memory lingers
You'll never be the same
I'm the hole in your heart
I'm the stain in your bed
The phantom in your fingers
The voices in your head

One touch is all it took
To draw you in
To leave you hooked
One kiss, you paid the price
You had a taste
Of paradise

Now you're runnig in circles
Chasing imaginary footsteps
Reaching for shadows
In the bed where I once slept

I'm the ghost in your house
Calling your name
My memory lingers
You'll never be the same
I'm the hole in your heart
I'm the stain in your bed
The phantom in your fingers
The voices in your head

One thought is all it takes
You loose control
You make mistakes
This pain will never leave
Until I die
You'll always grieve

Now you're falling to pieces
Seeing my face wherever you go
Talking to strangers
From a place they'll never know

http://sue84.blogspot.com

Ps. ai jai jai, seurailen tuota kautta Amorphiksen Mobile Blogia ja sain kyllä parhaat naurut ikinä.
Pojat oli linkittäny siihen videon Koipparin synttäri-viskikolasta Seinäjoen keikalla 12.4. ja videon kuvatekstissä kerrottiin, että Tomi K. täytti 24, ja sitä tässä nyt juhlistetaan. Vittu, joku tampio oli siellä kommentoinut, että: "24? Niin, onhan se nuoren näköinen." Jep. Elikkäs Koippari vetäisi siis Privilege of Evilin levylle tolleen kevyesti täytettyään juuri 7 vuotta.

On se kyllä niin lahjakas korisija...ollut.

Heräsin tänään Topi Sorsakoski & Agents - Salattu suru. Joo, kuulu sanat ja kaikki ihan selvästi.

Sit vähän pingispalloa ja käsipainoja.

Sit joku innostu vähän poraamaan taas reikiä.

Ja kasaamaan ikean kirjahyllyä tms. vähintään 10 neliötä vievää hirvitystä.

Eipä haittaa.

Niin.

Tänään olis Am Am päivä :D