IRC-Galleria

Heität kaiken pois.
Et tahdo muistaa.
Heität kaikki ne hetket pois.
Haluat unohtaa.
Heität kaiken hyvän pois, suudelmat ja rakkauden jota ei ehkä koskaan ollutkaan.
Vain kavereita.
Niin sanoi entinenkin.
Vaan kavereita.
Kuitenkin oli enemmän.
Valhetta ja pettämistä.
Onko mailmassa enää muutakaan.
Vain valheita ja pettämistä.
Sanoit ettet koskaan tekisi niin kuin entinen minulle teki.
Et voinut ymmärtää miksi joku ihminen voisi sellista tehdä, seurustella kahden kanssa samaan aikaan.
Miksi silti teit niin minulle?
Etkö siis ymmärrä edes itseäsi.
Sanoit aina että saisin paremman.
Sanoit että sussa se kaikki vika on.
Ehkä olikin, pettäjä.
Sanoit että kerrot seurustelevasi jollekkin jos joku kysyy että seurusteletko?
Kysyin, teetkö niin että annat toisten ihastua sinuun niinkuin minun suhteeni ja sitten vasta kerrot että seurustelet.
Sanoit että et.
Silti mietin, miksi näin kävi taas minulle.
Ettekö te mieht uskalla kertoa että olette kiinnostuneet ja rakstuneet toiseen muijaan.
Miksette voi jättää vaan alatte heti pettämään.

Mitä nyt toivon, se ettet löytänyt parempaa.
Mitä nyt toivon, että se kaikki jatkuisi.
Mitä nyt toivon, tajuat mitä menetit.
Mutta tiedän, ettet sitä tajua koska en ollut sinulle enää mitään mitä merkitsisin, niin miksi siis olisit menettänyt jotain.
Olin pelkkä ihminen sinulle pitkän aikaa.
Pelkkä riesa.
Pelkkä valittaja.
Tahdon silti kuulla sen kun sanot sen minulle.
Kaikki on ohi.
Tahdon kuulla sen, en lukea.
Tahdon kuulla myös paljon muutakin.
Mutta eniten tahtoisin kuulla sen kun sanot sen minulle minun edessäni.
Ei sinusta ole miestä siihen.
Raukkamaista.