Oliot, halloo. Ideoitten maailmat tulkoo. Mulla hajoo pää.
Todellisuus on suhteellista.
Kaikki ihmiset elävät semitodellisuudessa.
Kun kuollaan niin kuolema hommaa meille liput aitoon todellisuuteen.
Sen nähtyään lähes jokainen kadottaa kiinostuksensa semitodellisuuteen ja niihin, jotka sinne jäivät. Lopultahan ne loputkin tulevat perässä.
Semitodellisuuden logiikka kadottaa merkityksensä kohdatessaan absoluuttisen todellisuuden.
Elämä entisessä oli merkityksettömän lyhyt hetki kun ollaan päästy kunnon asiaan käsiksi.
Kyllä niitä kummajaisiakin riittää, jotka yrittävät kiihkeästi saada ihmisiä "herätellyksi" näkemään todellisuuden, joka on ihmismielestä riippumaton.
Ihmiselle on kuitenkin luonnotonta nähdä sitä todempaa todellisuutta ympärillään ja ihminen vaistomaisesti joka hetki yrittää vältellä näkemästä sitä.
Nähdessämme Kuoleman norkoilemassa lähistöllä aivot yksinkertaisesti kieltäytyvät näkemästä häntä/sitä ja kiinnittää kiireesti huomiomme jonnekin muualle.