IRC-Galleria

Tehtiin tänään Helenalle studiossa livetaustanauha Jamiroquain Alrightiin. Perkkoja, synia ja taustalauluja. Soitetaan se sit keskiviikon funk-oppilaskonsertissa.. olipa merkillistä laulaa itelle stemmoja keikalle :D :D

Voi kun on ollut hienon kuuloista. Biisit, joita on joskus kehitellyt ja rämpytellyt akustisen kitaran kanssa, alkaa kuulostaan tosi pro:lta.. johtunee varmaan siitä, että soittajat on kaikki niin pro. Paitsi minä - yhyy :'(. Väitän kyllä paskuuden osittain johtuvan siitä, et pääsin soittaan kitaroitani vasta niin myöhään. Oon nykyään iltaisin niin pihalla, että hyvä kun muistan omaa nimeäni.. kauheeta millasta läppää alkoi tulla Pane mua:n nauhoituksissa :D. Mut, ihan mahtavaa. Ylpeä olen biiseistä ja bändistä. Toivottavasti aika ei lopu pahasti kesken ja auts kun noi on valmiita nii vähän oon onnellinen. Laitamma niitä sitten osoitteeseen http://www.kainoband.net .. mut "hetki" menee, vielä puuttuu ainakin lopulliset laulut, perkat ja miksaukset :D

Voi vitsit!! Mä oon maailman ylpein ja onnellisin skootterin omistaja!! Mulla on ikioma kulkuneuvo, ihan ite työllä ansaittu ja maksettu ja ostettu ja mä voin ajaa sillä mihin vaan ainakin 50km/h ja kypärä tuoksuu ihan matkustamiselle!

Se vain on. Kaikkien unelmien lapsi, joka luo rajattomia mahdollisuuksia toteuttaa kaikki se, mistä on aina fantasioinut.. unohtamatta tietenkään sitä, mikä muuten vaan tuntuisi kivalta. Tai mikä voisi ehkä tuntua kivalta. Tai mikä voisi yllättää ja hämmentää niin paljon, ettei koskaan täysin tajuaisi sitä mitä on tekemässä, mutta nauraisi koko ajan!

Nyt oon aikatauluttanut elämäni kahvitunteja myöten. 12-tunnin päiviä. Pitäis saada aikaiseksi. Silti on tyhjä olo ja tuntuu et jotain jää koko ajan tekemättä? Onkohan mulla joku riisi..

Tää musiikin opiskelu on vähän persiistä. Ei oikein aina erota, et milloin loppuu työ ja milloin alkaa vapaa-aika. Tarttee reenata lauluu ja soittoo niin paljon, ettei ehi laulaa ja soittaa..

Sain tänään tiedon asuntolapaikasta. Laittaessani kamoja pahvilaatikkoihin, löysin päiväkirjan vuodelta -96. Siinä tuskailin, kuinka haluan muusikoksi ja pois Kemistä. En vissiin ole kovin nopea liikkeissäni =D? No, parempi myöhään.


Ja luki siellä toki paljon muutakin, kuten että haluan lapsen. Et ehkä sitä oli kuitenkin 16v ja horoskoopissa sanottu, et ei saa pitää asioita sisällä, muuten kehittyy helposti psykosomaattisia oireita.

10 vuotta myöhemmin täytyy tarkistaa netistä mitä psykosomaattinen tarkoittaa..

Tänään oon pohtinut, mitä OIKEASTI haluan elämässä. Eritellyt, mitkä on järjen ja mitkä sydämen haluja ja tajunnut, et ei järkeiltyjä haluja oo olemassakaan! Eihän pää halua mitään? Ne on vaan kuoria tai huijauksia - oikeiden halujen vähättelyjä tai kompromissejä. Ei ne elämän suurimmat palot katoa järkeistämällä mihinkään.. ei vaikka niitä kuinka yrittäis monimutkaistaa.

..että sellasta patonkia.

Listaa seitsemän laulua, joista tällä hetkellä pidät. Genrellä ja sanoilla ei ole väliä, eikä haittaa vaikka laulu ei edes olisi mitenkään hyvä, kunhan itse nautit siitä. Kopioi nämä ohjeet omaan päiväkirjaasi/blogiisi/journaliisi niiden seitsemän laulun kanssa. Nakita sitten seuraavat viisi henkilöä nähdäksesi mitä he kuuntelevat.

Tori Amos:
- I Can't See New York
- A Sorta Fairytale
- Your Cloud
- Carbon
- Wednesday

Junior Senior - Move Your Feet
Will Smith - Summertime

Lievä torikausi menossa. En nakita kettään, anteeksi ja olkaa hyvä :)

Tehtävänanto: paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

1) Pistän näkkileipää mikroon. Pehmennyt näkkäri sulaneella juustolla on suurinta herkkua.

2) Jätän syömättä n.3 cm banaanin alusta ja lopusta, koska "joku joskus" sanoi minulle, että kärjissä saattaa olla banaanitoukkien munia. En koskaan tarkistanut väitettä.

3) Ennen mulla oli tapana pitää vesihana päällä pestessäni hampaita. Opettelin tavasta eroon. Nykyään pidän sen kiinni. Vasemmalla kädellä =).

4) Puren huulet yhteen (?) kun alan epäröidä, niin ettei vaan enempää pääsis sisälle. Yritän sillä psyykata ittelleni, et "unohda ja jatka". En kuitenkaan tee tätä tietoisesti enkä retorisesti.

5) Joskus lisään lennosta lauseisiini sanoja, jotka eivät liity mitenkään asiaan. Se on hauskaa, punainen lanka voi hukkua ihan kokonaan tai lauseeseen voi tulla ihan uusi ulottuvuus? Sitten ihmettelen, kun ihmiset ei ymmärrä mua. En tiiä. Puhutaan loppujen lopuks niin paljon ja niin vähän yhtään mistään.. yliarvostettua koko touhu ja tämä on kannanottoni siihen =).

Haastan seuraavat tapaukset (ja pahoittelen tapahtunutta) :

HeiRinenn

TIGA

tarrasque

tuhmahippi

Santos